Eilen olin ripeä.
Tänään olen kipeä.
Ei oloa voi kehua.
Nyt juon vain kuumaa mehua.
On mukavinta huvia,
katsella unikuvia
ja peiton alla kelliä
ja antaa äidin helliä.
- Pia Perkiö –
Tänään olen kipeä.
Ei oloa voi kehua.
Nyt juon vain kuumaa mehua.
On mukavinta huvia,
katsella unikuvia
ja peiton alla kelliä
ja antaa äidin helliä.
- Pia Perkiö –
***
Ellin velli
Elli keitti vellii
omalla kapustallansa,
omist´otrajauhoistansa.
Velli kaatui karsinahan,
Ellin lapset lakkimahan,
Elli itse itkemähän,
muu pere murajamahan.
omalla kapustallansa,
omist´otrajauhoistansa.
Velli kaatui karsinahan,
Ellin lapset lakkimahan,
Elli itse itkemähän,
muu pere murajamahan.
***
Ensimmäinen enkeli
toinen tokka
kolmas kovanokka
neljäs neulansilmä
viides viikunapuu
kuudes kullanmuru
seitsemäs sepän emäntä
kahdeksas kananjalka
yhdeksäs ystävä.
Kymmenes pelin alkaa.
***
Hammaskeiju
Miten tietää hammaskeiju milloin tulla kannattaa?
Miten se voi tietää sinne tyynyn alle kurkistaa?
Tuskin se nyt kuitenkaan käy meillä joka yö;
oishan siinä keijullekin liian raskas työ.
Kuitenkin; kun maitohampaan laitan tyynyn alle
se yöllä sieltä katoaa eikä tiedä edes nalle
miten keiju hampaan vie, sen mihin kuljettaa.
Se hampaan maksaa kuitenkin: mua markka odottaa.
***
Hiiriäiti häärää,
häntä tahdin määrää.
Maista, maista, maista, maista, maista aamiaista,
sanoo viitosille.
Maista Kille, maista Kalle,
maista Pelle, Palle ja Ville.
häntä tahdin määrää.
Maista, maista, maista, maista, maista aamiaista,
sanoo viitosille.
Maista Kille, maista Kalle,
maista Pelle, Palle ja Ville.
***
Hiirten juhla
Hiiritäti pullaa paistoi
hiirivaari sitä maistoi
sanoi; lisää kanelia
kutsui tupaan Tanelia
Kutsu annettiin suutari Tossulle
sekä pihan pienelle possulle
Kutsun sai myös leipuri Pullea
jolla vatsa suuri ja mullea.
Hiirimuorilla keittiössä hoppu
sokeri ja kaardemumma loppu
hiirivaarille kiire tuli puotiin
sieltä aineet pikapikaa tuotiin.
hiirivaari sitä maistoi
sanoi; lisää kanelia
kutsui tupaan Tanelia
Kutsu annettiin suutari Tossulle
sekä pihan pienelle possulle
Kutsun sai myös leipuri Pullea
jolla vatsa suuri ja mullea.
Hiirimuorilla keittiössä hoppu
sokeri ja kaardemumma loppu
hiirivaarille kiire tuli puotiin
sieltä aineet pikapikaa tuotiin.
Hiiripojat kutsuja laittoivat
hiiritytöt reppuun taittoivat
kiirettä touhua hiirten tuvassa
suuren suuret juhlat kun luvassa
hiiritytöt reppuun taittoivat
kiirettä touhua hiirten tuvassa
suuren suuret juhlat kun luvassa
Vielä puuttui listasta rotta
voiko tämä edes olla totta
unohtuiko sedät ja serkut
pöydillä notkuivat valtaisat herkut
Hiirentuvassa juhlat on suuret
siellä syödään juustot ja juuret
pihan puissa nakerrus napse
pikkutassujen nopea kapse!
Hiirineidot tanssin tahtiin
sulhot kutsuu, valssin mahtiin
häitä tiedossa on kohta
silloin syödään kunnon lohta
Sekä juodaan juhlamaljat
cokacolat ehkä kaljat
hiirten vesistä keitetyt
mansikkamehuilla peitetyt!
Kirj: Rea Aalto
voiko tämä edes olla totta
unohtuiko sedät ja serkut
pöydillä notkuivat valtaisat herkut
Hiirentuvassa juhlat on suuret
siellä syödään juustot ja juuret
pihan puissa nakerrus napse
pikkutassujen nopea kapse!
Hiirineidot tanssin tahtiin
sulhot kutsuu, valssin mahtiin
häitä tiedossa on kohta
silloin syödään kunnon lohta
Sekä juodaan juhlamaljat
cokacolat ehkä kaljat
hiirten vesistä keitetyt
mansikkamehuilla peitetyt!
Kirj: Rea Aalto
***
Hiirulaisen hieno maja,
oli vanha kenkäraja.
Siellä hiirulainen eli,
pienoisiaan paimenteli.
Antoi maitoa ja pullaa,
lauloi illoin tuutilullaa.
oli vanha kenkäraja.
Siellä hiirulainen eli,
pienoisiaan paimenteli.
Antoi maitoa ja pullaa,
lauloi illoin tuutilullaa.
***
Hikkori tikkori toikki,
hiiri kelloon loikki.
Kello meni poikki
ja hiiri pois loikki.
Hikkori tikkori toikki!
hiiri kelloon loikki.
Kello meni poikki
ja hiiri pois loikki.
Hikkori tikkori toikki!
***
Hippa-Heikin laiva lähti varttia vaille kuus.
Onkapannu uus.
Tallukoita uunin päällä kuivumassa kuus.
Yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus.
Onkapannu uus.
Tallukoita uunin päällä kuivumassa kuus.
Yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus.
***
Hopoti, hopoti, hopotihoi!
Varsa hypäten hirnuu.
Lopoti, lopoti, lopotiloi!
Voita Valpuri kirnuu.
Voin minä voitelen leivällein,
leivän vien minä varsallein.
Sitten ei varsani pelkää.
hei, jopa pääsin mä selkään!
Varsa hypäten hirnuu.
Lopoti, lopoti, lopotiloi!
Voita Valpuri kirnuu.
Voin minä voitelen leivällein,
leivän vien minä varsallein.
Sitten ei varsani pelkää.
hei, jopa pääsin mä selkään!
***
HYLJE
Kiinni äidin kylkeen,
on halu pienen hylkeen.
Nuku, nuku pienoinen,
äiti kuiskuttaa.
Meren ylle sateenkaaren,
valas ruiskuttaa.
- Jukka Itkonen -
Kiinni äidin kylkeen,
on halu pienen hylkeen.
Nuku, nuku pienoinen,
äiti kuiskuttaa.
Meren ylle sateenkaaren,
valas ruiskuttaa.
- Jukka Itkonen -
***
Hyvää yötä, silmät sulje,
vaivu, armas, nukkumaan.
Höyhensaariin sitten kulje -
äiti peittää pienoistaan.
Hyvää yötä, ristiin liitä
pikku sormet hentoiset,
taivaallista isää kiitä,
äitiäkin siunannet.
pikku sormet hentoiset,
taivaallista isää kiitä,
äitiäkin siunannet.
Iltatähti ikkunasta
kehtohosi katsahtaa,
on kuin siunaisi se lasta,
toisi rauhan sanomaa.
kehtohosi katsahtaa,
on kuin siunaisi se lasta,
toisi rauhan sanomaa.
Konsa heräät, yö jo lähti,
näet aamun armahan.
Silloin loistaa aamutähti,
äiti antaa suudelman.
Immi Hellen
näet aamun armahan.
Silloin loistaa aamutähti,
äiti antaa suudelman.
Immi Hellen
***
"Ii" , huusi auto, olen iloinen, vaikka ajajani on satakiloinen.
Hän harrastaa jumppaa ja kunnolla pumppaa kaasua ja jarrua,
kytkintä käyttää, vilkkua näyttää, rattia kääntää, vaihdetta vääntää.
Siis kunnon autojumppaa.
Hän harrastaa jumppaa ja kunnolla pumppaa kaasua ja jarrua,
kytkintä käyttää, vilkkua näyttää, rattia kääntää, vaihdetta vääntää.
Siis kunnon autojumppaa.
***
Isä istuu autossa,
äiti pitää pohjaa.
Mummo takakontissa,
pappa autoa ohjaa.
äiti pitää pohjaa.
Mummo takakontissa,
pappa autoa ohjaa.
***
ITIKKA
Olipa kerran itikka,
jolla oli rättisitikka
ja sen sitikan takapenkillä
oli itikka iltalenkillä.
Olipa kerran itikka,
jolla oli rättisitikka
ja sen sitikan takapenkillä
oli itikka iltalenkillä.
***
Jos mä onnen kiinni saisin,
sinulle sen lahjoittaisin.
Pistäisin sen pakettiin,
kinnittäisin rakettiin
ja sen tietokoneeseen
ohjelmoisin osoitteen.
Onko ennen nähty moista -
paketin kun aukaiset,
onnen pommin laukaiset?
Sinkoo sirpaleita ilon,
yhden viiva viidenkilon.
Riemu koko kodin täyttää.
Lahjaa moista kelpaa näyttää.
Kavereillekin voi jakaa,
siitä oikein olan takaa,
ilon pikku pipanoita.
Ne ei ketään vahingoita.
sinulle sen lahjoittaisin.
Pistäisin sen pakettiin,
kinnittäisin rakettiin
ja sen tietokoneeseen
ohjelmoisin osoitteen.
Onko ennen nähty moista -
paketin kun aukaiset,
onnen pommin laukaiset?
Sinkoo sirpaleita ilon,
yhden viiva viidenkilon.
Riemu koko kodin täyttää.
Lahjaa moista kelpaa näyttää.
Kavereillekin voi jakaa,
siitä oikein olan takaa,
ilon pikku pipanoita.
Ne ei ketään vahingoita.
***
Jänis juoksee jäätä myöten,
tiperoittaa tietä myöten,
liinahattu hartioilla,
revontiuku kaulassansa.
Kolkuttelee kodin oveen,
saparoittee saunan seinään.
Kyssyy joko lapset nukkuu,
joko on pienet peiton alla.
***
Jänis tiellä hyppi,
hoppeli hop,
selleriä nyppi,
hoppeli hop.
Osti kaardemummaa,
hoppeli hop,
pippuria tummaa,
hoppeli hop.
Muisti hauskan seikan,
hoppeli hop,
teki kuperkeikan,
hoppeli hop.
- Kirsi Kunnas -
***
Kaikki on suurta ja mahtavaa
pikkumies kun maailmaa valloittaa.
Koulutiensä nyt kun aloittaa
uusia kavereita siellä saa.
Opintie on pitkä ja mutkainen,
vuosien, vuosien mittainen.
Birgit mummu
pikkumies kun maailmaa valloittaa.
Koulutiensä nyt kun aloittaa
uusia kavereita siellä saa.
Opintie on pitkä ja mutkainen,
vuosien, vuosien mittainen.
Birgit mummu
***
Kas kummaa, virkkoi miiri,
tuohan on oikein lystikäs hiiri.
Sarvetkin päässä on sankarilla,
niinkuin pässillä puskurilla.
Oivan paistin mä siitä saisin,
jos vain koskea uskaltaisin.
Koetappas koskea,
sarvilla pukkaan,
kynteni isken pörrötukkaan,
oon suurempi herra kuin hiiri vainen,
on nimeni koppakuoriainen.
tuohan on oikein lystikäs hiiri.
Sarvetkin päässä on sankarilla,
niinkuin pässillä puskurilla.
Oivan paistin mä siitä saisin,
jos vain koskea uskaltaisin.
Koetappas koskea,
sarvilla pukkaan,
kynteni isken pörrötukkaan,
oon suurempi herra kuin hiiri vainen,
on nimeni koppakuoriainen.
***
KEINUMUMMO
Jesse- poika istahtaa,
syliihini tähän.
Vaistomaisesti alan,
keinutella vähän.
Istutaan ja jutellaan,
keittiössä tässä.
Nauretaan ja leikitään,
pienen pojan kanssa.
Pikkuhiljaa keinuttelen,
yhä suuremmasti.
Laulelen jo tuutulaulun,
ihan hiljaisesti.
Silloin Jesse katsahtaa,
lapsen silmin, kirkkain:
Sinä olet keinumummo,
sanoo poika, vilkkain.
Paula Tarvainen
Jesse- poika istahtaa,
syliihini tähän.
Vaistomaisesti alan,
keinutella vähän.
Istutaan ja jutellaan,
keittiössä tässä.
Nauretaan ja leikitään,
pienen pojan kanssa.
Pikkuhiljaa keinuttelen,
yhä suuremmasti.
Laulelen jo tuutulaulun,
ihan hiljaisesti.
Silloin Jesse katsahtaa,
lapsen silmin, kirkkain:
Sinä olet keinumummo,
sanoo poika, vilkkain.
Paula Tarvainen
***
Keisari kiertää kartanoa, -::-
kuulostelee, -:-
katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta.
Soittaa ovikelloa, pyyhkii jalat
ja astuu sisälle suihkuun.
kuulostelee, -:-
katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta.
Soittaa ovikelloa, pyyhkii jalat
ja astuu sisälle suihkuun.
***
Kello yks keitto kyps,
kello kaks kanan laps,
kello kolme konin polvi,
kello neljä kenen veljä,
kello viis Viipuriss,
kello kuus kukko huus,
kello seitsemän emäntä keittämään,
kello kahdeksan kananvaras,
kello yhdeksän ympäri pöydän,
kello kymmenen kynnet ristiin,
kello yksitoista yksinäni,
kello kaksitoista kaikki lapset koossa.
kello kaks kanan laps,
kello kolme konin polvi,
kello neljä kenen veljä,
kello viis Viipuriss,
kello kuus kukko huus,
kello seitsemän emäntä keittämään,
kello kahdeksan kananvaras,
kello yhdeksän ympäri pöydän,
kello kymmenen kynnet ristiin,
kello yksitoista yksinäni,
kello kaksitoista kaikki lapset koossa.
***
Kerran pieni muurahainen,
kävelemään läksi,
korkealla taivahalla,
tuikki iltatähti.
Metsäs’ oli paljon uutta,
mitä siellä näki?
Ison kuusen oksalla,
kukkui kevät käki (kukkuu).
Tikka hääri halkotöissä (tik tak),
oravainen puussa leikki
poikastensa kanssa,
suuri käpy suussa.
Peltohiiri hieno turkki,
juoksi polun poikki.
kävelemään läksi,
korkealla taivahalla,
tuikki iltatähti.
Metsäs’ oli paljon uutta,
mitä siellä näki?
Ison kuusen oksalla,
kukkui kevät käki (kukkuu).
Tikka hääri halkotöissä (tik tak),
oravainen puussa leikki
poikastensa kanssa,
suuri käpy suussa.
Peltohiiri hieno turkki,
juoksi polun poikki.
***
Kerro kokki meille,
kerro kokki muille:
mitä sinä tarjoat tänään herkkusuille?
Pullia, pullia, lihapullia,
ensin saatte maistaa kalarullia.
(tai esim. lettuja, lettuja, namilettuja,
hillolla ja sokerilla kuorrutettuja)
Niitä minä tarjoan tänään herkkusuille.
kerro kokki muille:
mitä sinä tarjoat tänään herkkusuille?
Pullia, pullia, lihapullia,
ensin saatte maistaa kalarullia.
(tai esim. lettuja, lettuja, namilettuja,
hillolla ja sokerilla kuorrutettuja)
Niitä minä tarjoan tänään herkkusuille.
***
Kevätkesän kellot
Kissankellojen ääni soi,
sen äänen keijukaiset loi,
kun varresta kukkaa varistain
soiton soittivat sunnuntain.
Kun hiljaa kumarrut kellojen juureen,
niin kilinä saattelee taikaan suureen.
Tää kilinä kissankelloista
soittelee metsien pelloista.
Pajunkissat ne kohta nukahtavat,
kunnes hereille vavahtavat,
kun keväisen aamun aurinko paistaa
ja lintujen kevätlaulelot raikaa.
Päivänkakkara katselee juttuja näitä,
kukkien oikkuja itsekkäitä,
kissankellot kun soittelee vaan
ja toiset kukat käy nukkumaan.
Aaro T.K.
sen äänen keijukaiset loi,
kun varresta kukkaa varistain
soiton soittivat sunnuntain.
Kun hiljaa kumarrut kellojen juureen,
niin kilinä saattelee taikaan suureen.
Tää kilinä kissankelloista
soittelee metsien pelloista.
Pajunkissat ne kohta nukahtavat,
kunnes hereille vavahtavat,
kun keväisen aamun aurinko paistaa
ja lintujen kevätlaulelot raikaa.
Päivänkakkara katselee juttuja näitä,
kukkien oikkuja itsekkäitä,
kissankellot kun soittelee vaan
ja toiset kukat käy nukkumaan.
Aaro T.K.
***
Kevät kultainen nyt tullut on.
Sisällä istuvaiset hullut on.
Kun on puihin tullut lehtiä,
kiire on ja täytyy ulos ehtiä.
Sisällä istuvaiset hullut on.
Kun on puihin tullut lehtiä,
kiire on ja täytyy ulos ehtiä.
***
Keväällä mitataan aikaa
kissankellon mukaan,
kiirettä ei ole kellään
pahalla päällä ei kukaan.
Kyllä keväällä kelpaa
ihmisenlapsi olla,
kun saa paljain jaloin
juosta vainiolla
ja varpaillakin on lomaa.
Sepä vasta somaa!
kissankellon mukaan,
kiirettä ei ole kellään
pahalla päällä ei kukaan.
Kyllä keväällä kelpaa
ihmisenlapsi olla,
kun saa paljain jaloin
juosta vainiolla
ja varpaillakin on lomaa.
Sepä vasta somaa!
***
Kiikeri kiikeri kissanpoikaa,
koikeri koikeri koiranpoikaa,
luuputin luuputin luppakorvaa,
tepytin tepytin teppylijalkaa.
koikeri koikeri koiranpoikaa,
luuputin luuputin luppakorvaa,
tepytin tepytin teppylijalkaa.
***
Kintaan kitaan kädet käy,
sormia ei enää näy.
Kunpa peukalo vain löytäis sen,
oman kolon lämpöisen.
sormia ei enää näy.
Kunpa peukalo vain löytäis sen,
oman kolon lämpöisen.
***
Kissa hyppäs puuhun,
pisti nakin suuhun.
Nakki meni poikki,
kissa pakoon loikki.
pisti nakin suuhun.
Nakki meni poikki,
kissa pakoon loikki.
***
Kissa Krumeluu
Silkkiturkki,ruususuu,
pieni kissa Krumeluu,
pienen pieni kissa
istuu aatoksissa.
pieni kissa Krumeluu,
pienen pieni kissa
istuu aatoksissa.
Miettii kissa Krumeluu:
missä on se suuri puu,
jossa niinkuin omenoita
kasvaa hiiren penikoita.
Puuta vaan kun ravistaa
sata hiirtä putoaa.
missä on se suuri puu,
jossa niinkuin omenoita
kasvaa hiiren penikoita.
Puuta vaan kun ravistaa
sata hiirtä putoaa.
Niitä sitten popsimalla
söisi pienen sienen alla
kissa Krumeluu,
pieni ruususuu.
Riikka
söisi pienen sienen alla
kissa Krumeluu,
pieni ruususuu.
Riikka
***
Kissan hanuri
Kissa soittaa,
päivä koittaa,
lehmä hyppää yli kuun,
koira nielee päärynäpuun,
hippaa leikkii laulaen
lusikka ja lautanen.
Kissa soittaa,
päivä koittaa,
lehmä hyppää yli kuun,
koira nielee päärynäpuun,
hippaa leikkii laulaen
lusikka ja lautanen.
***
Kissankellojen ääni soi,
sen äänen keijukaiset loi,
kun varresta kukkaa varistain,
soiton soittivat sunnuntain.
sen äänen keijukaiset loi,
kun varresta kukkaa varistain,
soiton soittivat sunnuntain.
***
KIUKKUMATO
Kiukkumato hiipii hiljaa
ja lastenhuoneen valloittaa.
Se kovin kiusaa pikku-Siljaa,
jo Simoakin suututtaa.
Silja tiuskii, polkee jalkaa
ja nuken nurkkaan lennättää.
Simo riitelemään alkaa,
kun Siljan luokse ennättää.
Lastenhuoneen sekamelska,
täyden sotkun aikaan saa.
Lapset huutaa raivoissansa
ja kiukkumato nauraa vaan.
Illan tullen peiton alta,
pieni nyyhke kuuluu vaan.
On Simon, Siljan, paha olla,
kun kiukkumato tuli taas.
Kohta Simo kuiskaa hiljaa
ja peiton alta nostaa pään:
Anteeksi nyt anna, Silja,
ei kiukkumato tänne jää.
Anteeksi jo Silja antaa
ja hymy, lapset valloittaa.
Kiukkumato karkuun säntää
ja lapset iloon nukahtaa.
Paula Tarvainen
Kiukkumato hiipii hiljaa
ja lastenhuoneen valloittaa.
Se kovin kiusaa pikku-Siljaa,
jo Simoakin suututtaa.
Silja tiuskii, polkee jalkaa
ja nuken nurkkaan lennättää.
Simo riitelemään alkaa,
kun Siljan luokse ennättää.
Lastenhuoneen sekamelska,
täyden sotkun aikaan saa.
Lapset huutaa raivoissansa
ja kiukkumato nauraa vaan.
Illan tullen peiton alta,
pieni nyyhke kuuluu vaan.
On Simon, Siljan, paha olla,
kun kiukkumato tuli taas.
Kohta Simo kuiskaa hiljaa
ja peiton alta nostaa pään:
Anteeksi nyt anna, Silja,
ei kiukkumato tänne jää.
Anteeksi jo Silja antaa
ja hymy, lapset valloittaa.
Kiukkumato karkuun säntää
ja lapset iloon nukahtaa.
Paula Tarvainen
***
Kolme nuorta rottaa
pipon päähän ottaa,
kolme nuorta ankkaa
tanskankieltä jankkaa.
Kolme nuorta sikaa,
pukee pikapikaa,
silkkiliivit ylle
ja lähtee kävelylle.
Kun kaikki ovat taivasalla,
alkaa sataa kaatamalla!
On heidän kotiin palattava,
toisiansa halattava.
pipon päähän ottaa,
kolme nuorta ankkaa
tanskankieltä jankkaa.
Kolme nuorta sikaa,
pukee pikapikaa,
silkkiliivit ylle
ja lähtee kävelylle.
Kun kaikki ovat taivasalla,
alkaa sataa kaatamalla!
On heidän kotiin palattava,
toisiansa halattava.
***
Kop kop koppiainen,
sinitakki sittiäinen
minne matka hellesäällä
paksu takki päällä?
Kop kop koppiainen,
sinitakki sittiäinen
nauroi aika tavalla:
" käyn vain Pohjoisnavalla!".
sinitakki sittiäinen
minne matka hellesäällä
paksu takki päällä?
Kop kop koppiainen,
sinitakki sittiäinen
nauroi aika tavalla:
" käyn vain Pohjoisnavalla!".
***
Kuinka södet ja somat,
ostan heti omat.
Otan parin tai kaksi
tai kolmet – se on maksi.
Mustekala-Meeri viidet kengät osti,
yhdet otti kainaloon ja loput toi posti.
ostan heti omat.
Otan parin tai kaksi
tai kolmet – se on maksi.
Mustekala-Meeri viidet kengät osti,
yhdet otti kainaloon ja loput toi posti.
***
Kuka saa,
kuka saa,
lorupussiin kurkistaa?
Tillin tallin tömpsis.
Sanni saa,
Sanni saa,
lorupussiin kurkistaa.
Tillin tallin tömpsis.
kuka saa,
lorupussiin kurkistaa?
Tillin tallin tömpsis.
Sanni saa,
Sanni saa,
lorupussiin kurkistaa.
Tillin tallin tömpsis.
***
Kun pupuliinit kokoontuu,
silloin maiskuttaapi suu.
Lihaa, perunoita, lohta,
massu pullollaan on kohta.
Muki täynnä maitoa,
kasvuvoimaa aitoa.
Hyvää ruokahalua!
silloin maiskuttaapi suu.
Lihaa, perunoita, lohta,
massu pullollaan on kohta.
Muki täynnä maitoa,
kasvuvoimaa aitoa.
Hyvää ruokahalua!
***
Kun sanon puu, puu, puu
suu suipistuu.
Kun sanon pää, pää, pää
se leviää.
Kun sanon pöö, pöö, pöö
on töttöröö.
Kun sanon pee, pee, pee
suu hymyilee.
suu suipistuu.
Kun sanon pää, pää, pää
se leviää.
Kun sanon pöö, pöö, pöö
on töttöröö.
Kun sanon pee, pee, pee
suu hymyilee.
***
Kuuhullu
Mitäs kuuhullu muuta
kuin katselee kuuta
suu ammollaan.
Kuu jos ois
niin vois
ympäri maapallon matkustaa.
Mars kohti planeettaa
punaista polttavaa
aikoo kuuhullu uskaltaa.
Ellei putoa mustaan aukkoon
sen pimeään kylmään loukkoon
ja mitä jäljelle jää?
Voi tavata avaruusasukkaan
ja joutua asukkaan pataan
lounaaksi juhlaan.
Mitäs kuuhullu muuta
kuin katselee kuuta
suu ammollaan
turvassa omassa punkassaan
'anne karlsson'
Mitäs kuuhullu muuta
kuin katselee kuuta
suu ammollaan.
Kuu jos ois
niin vois
ympäri maapallon matkustaa.
Mars kohti planeettaa
punaista polttavaa
aikoo kuuhullu uskaltaa.
Ellei putoa mustaan aukkoon
sen pimeään kylmään loukkoon
ja mitä jäljelle jää?
Voi tavata avaruusasukkaan
ja joutua asukkaan pataan
lounaaksi juhlaan.
Mitäs kuuhullu muuta
kuin katselee kuuta
suu ammollaan
turvassa omassa punkassaan
'anne karlsson'
***
LEIKIN AIKA
Lattialle istuudun,
kun leikkiminen alkaa.
Lapset siitä riemastuu
ja pomppii tasajalkaa.
Palloa me heitellään,
niin iloisena tässä.
Leikin aika parhainta,
onhan elämässä.
Pallot väliin karkailee
ja lapset ryntää perään.
Eihän mummo ehdikään,
niin nopeasti enää.
Leikitään ja touhutaan,
pienten lasten kanssa.
Ilakoiden nauretaan
ja kaikilla on hauskaa.
Kun leikki alkaa väsyttää
niin pallot talteen pannaan.
Ison halin, lapsukaiset,
mummollensa antaa.
Paula Tarvainen
***
Leikkimökin katolla
harakka hyppii iloisna.
Mökin raitamatolla
kotileikki lapsilla.
Ruoka kypsyy hellalla,
nukke itkee kehdossa.
Mene mukaan leikkimään
iloista päivää viettämään.
Birgit mummu
***
Leikki
Päiväunilta heräävät viikarit Heikki ja Kalle,
Heikki huutaa tervehdys oma uninalle.
Kalle uniriepua perässään raahaa,
Heikki hänen ohitseen nalle kädessä kiireellä kaahaa.
Sillä Heikillä on kiire kohti vessaa,
koska vaipoilla hän ei itseään enää ressaa.
Kalle kyllä vielä vaippoja käyttää,
siksi hänen kävelykin hankalammalta näyttää.
Kalle unirievun vaipan liitingin väliin lykkää,
se täytyy olla aina mukana koska hän siitä kovasti tykkää.
Äiti toivottaa terve poika kullat,
vaihdetaankos iltapäivällä porukalla kukkiin mullat.
Toisiaan katsovat Kalle ja Heikki,
tokaisevat yhteen ääneen meillä jäi ennen päiväunia kesken eräs leikki.
Passaakos toisten äiti kulta,
eihän se vanhene aivan heti se multa.
Niin alkoi pojilla leikki,
rosvona oli Kalle polliisi tietenkin Heikki.
Tapio Still
***
Leipuri se rullaa,
taikinasta pullaa.
Uunissa se paistuu,
maukkahalta maistuu.
taikinasta pullaa.
Uunissa se paistuu,
maukkahalta maistuu.
***
Leivon leivon leipäsiä:
suolaisia ja makoisia.
Panen voita päälle,
sokeria päälle,
hyöritän, pyöritän,
tuikin puikin piikillä.
Työnnän leivän uuniin -
vaan kenelle sen annan?
Leivon leivon leipäsiä, makoisia maitoisia.
Leivon leivon leipäsiä, makoisia maitosia!
Silitän….silitän..
nakkaan, nakkaan uunihin ja suuhun!
suolaisia ja makoisia.
Panen voita päälle,
sokeria päälle,
hyöritän, pyöritän,
tuikin puikin piikillä.
Työnnän leivän uuniin -
vaan kenelle sen annan?
Leivon leivon leipäsiä, makoisia maitoisia.
Leivon leivon leipäsiä, makoisia maitosia!
Silitän….silitän..
nakkaan, nakkaan uunihin ja suuhun!
***
Leivon leivon pullaa,
kelle pullan annan
-äitille sen kannan!
Hyöritän, pyöritän, ympäri näin,
puikin, puikin, piikilläin.
Pistän pullan uuniin
-ja ahmin pullan suukkiin!
kelle pullan annan
-äitille sen kannan!
Hyöritän, pyöritän, ympäri näin,
puikin, puikin, piikilläin.
Pistän pullan uuniin
-ja ahmin pullan suukkiin!
***
Lelukaupan ikkuna
Lelukaupan ikkunassa
sataa valkolunta.
Lelukaupan ikkunassa
soittaa soittokunta.
Lelukaupan ikkunassa
leikkijuna kiitää.
Lelukaupan ikkunassa
lentokone liitää.
Lelukaupan ikkunassa
nukkepiiri pyörii.
Lelukaupan ikkunassa
tonttujoukko hyörii.
sataa valkolunta.
Lelukaupan ikkunassa
soittaa soittokunta.
Lelukaupan ikkunassa
leikkijuna kiitää.
Lelukaupan ikkunassa
lentokone liitää.
Lelukaupan ikkunassa
nukkepiiri pyörii.
Lelukaupan ikkunassa
tonttujoukko hyörii.
***
Lennä, lennä leppäkerttu,
ison kiven juureen.
Lennä kukkaniityn halki,
tuomipuuhun suureen.
Siellä on sinun isäs’,
äitis’ puuron keittää,
tekee terttuvuoteen
ja lämpimästi peittää.
Siinä leppäkertun
kelpaa kellahdella.
Hellän tuulen tuutiessa,
päivän paistatella.
Unilintu laulaa,
tuoksuu tuomen terttu.
Nukkuu punapaitasillaan
pieni leppäkerttu.
– Martti Haavio –
ison kiven juureen.
Lennä kukkaniityn halki,
tuomipuuhun suureen.
Siellä on sinun isäs’,
äitis’ puuron keittää,
tekee terttuvuoteen
ja lämpimästi peittää.
Siinä leppäkertun
kelpaa kellahdella.
Hellän tuulen tuutiessa,
päivän paistatella.
Unilintu laulaa,
tuoksuu tuomen terttu.
Nukkuu punapaitasillaan
pieni leppäkerttu.
– Martti Haavio –
***
Leukaan asti napita,
kun saapuu lokakuu!
Saat vasta sitten aukaista,
kun päättyy toukokuu.
kun saapuu lokakuu!
Saat vasta sitten aukaista,
kun päättyy toukokuu.
***
Liisa nukkui, näki unta
yöllä satoi paljon lunta.
Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti
Liisa juoksi nopeasti.
Palloin pyörein, pehmein, suurin
rakensi hän lumimuurin.
Liisa heräs unestaan
muisti lumilinnojaan.
Juoksi ulos nopeasti
lunta oli polviin asti.
yöllä satoi paljon lunta.
Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti
Liisa juoksi nopeasti.
Palloin pyörein, pehmein, suurin
rakensi hän lumimuurin.
Liisa heräs unestaan
muisti lumilinnojaan.
Juoksi ulos nopeasti
lunta oli polviin asti.
***
Linnun lapsen laulu
Harmaa lapsi, untuvanuttu,
nuku jo, nuku jo, linnun lapsi.
Nuku jo, uni on höyhenvillaa,
nuku jo harmaanuttu.
Nuku jo, kuuntele, tähdet soivat,
kuuntele, kulkuset ilkamoivat.
Yöllä on jalassa öiden tossut.
Yöperhoset karkeloivat.
Pilvien saarella
unien linnut
unilinnoja rakentaa.
Yö istuu nauraen
sateenkaarella,
lintujen linnoja koristaa.
Se tähtiä karistaa,
tiukuja varistaa
suuresta tuulikoristaan.
Pilvien saarella
unien linnut
siniseen uneen nukahtaa.
Kuuntele, kuuntele, linnun lapsi,
kulkuset soivat, kukuset, tähdet.
Unien lentoradalle lähdet
sinisin siivin, harmaa lintu,
siipien kärjessä tähdet.
Kaarina Helakisa
Harmaa lapsi, untuvanuttu,
nuku jo, nuku jo, linnun lapsi.
Nuku jo, uni on höyhenvillaa,
nuku jo harmaanuttu.
Nuku jo, kuuntele, tähdet soivat,
kuuntele, kulkuset ilkamoivat.
Yöllä on jalassa öiden tossut.
Yöperhoset karkeloivat.
Pilvien saarella
unien linnut
unilinnoja rakentaa.
Yö istuu nauraen
sateenkaarella,
lintujen linnoja koristaa.
Se tähtiä karistaa,
tiukuja varistaa
suuresta tuulikoristaan.
Pilvien saarella
unien linnut
siniseen uneen nukahtaa.
Kuuntele, kuuntele, linnun lapsi,
kulkuset soivat, kukuset, tähdet.
Unien lentoradalle lähdet
sinisin siivin, harmaa lintu,
siipien kärjessä tähdet.
Kaarina Helakisa
***
Litsun lätsyn lätinä
arvaa onko tätinä
-olo pelkkää iloa,
kun on monta kiloa
liikaa sekä senttiä,
eikä pikku-Penttiä
mahdu piiloon sohvan alle
eikä kaapin hyllylle,
saati sitten pyllylleen
istua voi lätäkköön kun on päivä sateellinen,
kyllä olen kateellinen!
Litsun lätsyn lätinä, tällaista on tätinä!
Riitta Hämäläinen
arvaa onko tätinä
-olo pelkkää iloa,
kun on monta kiloa
liikaa sekä senttiä,
eikä pikku-Penttiä
mahdu piiloon sohvan alle
eikä kaapin hyllylle,
saati sitten pyllylleen
istua voi lätäkköön kun on päivä sateellinen,
kyllä olen kateellinen!
Litsun lätsyn lätinä, tällaista on tätinä!
Riitta Hämäläinen
***
Maanantain lapsi on hyvin aito.
Tiistain lapselle annettiin nauramisen taito.
Keskiviikon lapsi on työtä tekevä.
Torstain lapsi taas käskevä.
Perjantain lapselle jätettiin
paljon anteliaisuutta.
Lauantain lapselle ahkeruutta.
Lapsi joka pyhäpäivään syntyä ehti,
on onnellinen ja aina rehti.
Tiistain lapselle annettiin nauramisen taito.
Keskiviikon lapsi on työtä tekevä.
Torstain lapsi taas käskevä.
Perjantain lapselle jätettiin
paljon anteliaisuutta.
Lauantain lapselle ahkeruutta.
Lapsi joka pyhäpäivään syntyä ehti,
on onnellinen ja aina rehti.
***
Martti-majava asuu ojan takana.
Suuret hampaat apunaan,
se metsän puita kaataa.
Jyrsii, järsii, hampaillaan,
kunnes puu katkeaa.
Puu kun kumoon kellahtaa,
hännällään se rummuttaa.
Suuret hampaat apunaan,
se metsän puita kaataa.
Jyrsii, järsii, hampaillaan,
kunnes puu katkeaa.
Puu kun kumoon kellahtaa,
hännällään se rummuttaa.
***
Melkein meidän pihasta
alkaa suuri maailma:
Metsä pilven korkuinen,
lampi meren laajuinen.
Pihapolku koivikossa
pian häipyy kadoksiin.
Kaarnavene lammikossa
kelluu näkymättömiin.
Outo suuri maailma
on heti portin takana.
alkaa suuri maailma:
Metsä pilven korkuinen,
lampi meren laajuinen.
Pihapolku koivikossa
pian häipyy kadoksiin.
Kaarnavene lammikossa
kelluu näkymättömiin.
Outo suuri maailma
on heti portin takana.
***
Menin kerran Pariisiin.
Pariisissa nukuttiin.
Portti oli lukossa, porttiholvi tukossa,
avain oli hukkunut, porttipoika nukkunut.
Pariisissa nukuttiin.
Portti oli lukossa, porttiholvi tukossa,
avain oli hukkunut, porttipoika nukkunut.
***
Menin Saksaan,
sain saappaat,
tulin Ruotsiin,
sain rukkaset,
tulin Suomeen,
sain sukat,
pesin,
parsin ja
paikkasin,
panin aidalle kuivumaan,
varas vei.
sain saappaat,
tulin Ruotsiin,
sain rukkaset,
tulin Suomeen,
sain sukat,
pesin,
parsin ja
paikkasin,
panin aidalle kuivumaan,
varas vei.
***
Menninkäinen
Syntyi pieni menninkäinen
eikä tiennyt nimeään,
lähti sitä etsimään.
Syntyi pieni menninkäinen
eikä tiennyt nimeään,
lähti sitä etsimään.
Näki heinän,
näki kuun,
näki kiven,
näki puun,
pienen hassun ryysymytyn
sekä äidin hillopytyn.
näki kuun,
näki kiven,
näki puun,
pienen hassun ryysymytyn
sekä äidin hillopytyn.
Niin sai pieni menninkäinen
monen monta nimeä:
Heinä, Kuu,
Kivi, Puu,
Pieni Hassu Ryysymytty,
sekä äidin hillopytty.
monen monta nimeä:
Heinä, Kuu,
Kivi, Puu,
Pieni Hassu Ryysymytty,
sekä äidin hillopytty.
***
Minä olen kenguru Joonatan,
äitini pussissa matkustan.
Pussissa leikin, pussissa syön,
pussissa nukun pitkän yön.
Jokohan, jokohan uskallan,
jokohan reunalta kurkistan?
Nyt minä loikkaan, nyt minä loikkaan,
nyt minä loikkaan pussista POIS!
äitini pussissa matkustan.
Pussissa leikin, pussissa syön,
pussissa nukun pitkän yön.
Jokohan, jokohan uskallan,
jokohan reunalta kurkistan?
Nyt minä loikkaan, nyt minä loikkaan,
nyt minä loikkaan pussista POIS!
***
Minä olen pikkutyttö aivan matalainen.
Niin kuin kaste heinän päässä, aina liikkuvainen.
Niin kuin kaste heinän päässä, aina liikkuvainen.
***
Minä se oon se pikkunen poika.
Se mamman oma Matti.
Mummun mussu ja taaton tassu
ja Maijan marakatti.
Se mamman oma Matti.
Mummun mussu ja taaton tassu
ja Maijan marakatti.
***
Miten tietää hammaskeiju milloin tulla kannattaa?
Miten se voi tietää sinne tyynyn alle kurkistaa?
Tuskin se nyt kuitenkaan käy meillä joka yö,
oishan siinä keijullekin liian raskas työ.
Miten se voi tietää sinne tyynyn alle kurkistaa?
Tuskin se nyt kuitenkaan käy meillä joka yö,
oishan siinä keijullekin liian raskas työ.
Kuitenkin, kun maitohampaan laitan tyynyn alle,
se yöllä sieltä katoaa, eikä tiedä edes nalle,
miten keiju hampaan vie, sen mihin kuljettaa.
Se hampaan maksaa kuitenkin: mua euro odottaa.
se yöllä sieltä katoaa, eikä tiedä edes nalle,
miten keiju hampaan vie, sen mihin kuljettaa.
Se hampaan maksaa kuitenkin: mua euro odottaa.
***
Molla-Maija tiellä loikki,
siltä meni jalka poikki.
Mutta herra Tohtori,
jalan kiinni ompeli.
Teki lankaan solmun tiukan,
Molla-Maija itki hiukan.
siltä meni jalka poikki.
Mutta herra Tohtori,
jalan kiinni ompeli.
Teki lankaan solmun tiukan,
Molla-Maija itki hiukan.
***
Mummon varis
Mummollani oli kerran varis
jonka siivet aina naris
niitä yritti jatkuvasti kiillottaa
tämä nariseva varis.
Kerran mummo variksen
voikiuluun tönäisi
ihan vahingossa
näin varis oli ahdingossa.
Se hädissään voissa ui
ja mummoon kovasti suuttui
kunnes mummo variksen pelasti
kun voikiulusta kalasti.
Kaikki varmaan arvasi
vieläkö variksen siivet narisi.
Anne Karlsson
Mummollani oli kerran varis
jonka siivet aina naris
niitä yritti jatkuvasti kiillottaa
tämä nariseva varis.
Kerran mummo variksen
voikiuluun tönäisi
ihan vahingossa
näin varis oli ahdingossa.
Se hädissään voissa ui
ja mummoon kovasti suuttui
kunnes mummo variksen pelasti
kun voikiulusta kalasti.
Kaikki varmaan arvasi
vieläkö variksen siivet narisi.
Anne Karlsson
***
Mustikka ja puolukka, omena ja vadelma.
Suuhun lentää, masuun entää,
pikki suunkin hymyyn saa
palleroa naurattaa.
Suuhun lentää, masuun entää,
pikki suunkin hymyyn saa
palleroa naurattaa.
***
Muurahaiset ahkerasti
kekoansa rakentaa.
Pian talo korkeana
asujiaan odottaa.
Kun on kaikki valmiiks´ saatu
lippu salkoon nostakaa.
Tupaantuliaiset hauskat
palkitsevat ahkeraa.
Birgit mummu
kekoansa rakentaa.
Pian talo korkeana
asujiaan odottaa.
Kun on kaikki valmiiks´ saatu
lippu salkoon nostakaa.
Tupaantuliaiset hauskat
palkitsevat ahkeraa.
Birgit mummu
***
Myssykkä, tyssykkä, hyssykkä,
puolukkaposki ja mansikkasuu.
Mössykkä, tössykkä, hössykkä,
vauvan naama kuin täysikuu.
Jos liian pitkä on otsatukka,
joku luulee, että oon Jörö-Jukka.
Ja takkupeikolta silloin näytän,
jos kampaa vain ihan harvoin käytän.
puolukkaposki ja mansikkasuu.
Mössykkä, tössykkä, hössykkä,
vauvan naama kuin täysikuu.
Jos liian pitkä on otsatukka,
joku luulee, että oon Jörö-Jukka.
Ja takkupeikolta silloin näytän,
jos kampaa vain ihan harvoin käytän.
***
Myyrä kurkkaa seasta mullan,
tahtois se oman kullan.
Miettii se päänsä puhki,
ilmaakin vähän nuuhki.
Ei siitä pidä ihmiset,
eivät edes omat poikaset.
Yksinäinen se olla taitaa,
pitää yllään likaista villapaitaa.
Painoakin sillä on liikaa,
ei sitä koskaan kukaan kaunis myyrä tsiikaa,
luonteeltansa sillä ei kuitenkaan ole mitään vikaa.
Eksyi toinen myyrä vierelle poloisen,
kädessään sil oli aapinen.
Opettajaksi esitteli itsensä,
tais löytää sielunveljensä.
Painoa silläkin liikaa,
ei sitä koskaan komeat myyrät tsiikaa,
luonteeltansa sillä ei kuitenkaan ole mitään vikaa.
Löys myyrät toisensa nää,
alkoivat hekin rakastaa tätä elämää!
tahtois se oman kullan.
Miettii se päänsä puhki,
ilmaakin vähän nuuhki.
Ei siitä pidä ihmiset,
eivät edes omat poikaset.
Yksinäinen se olla taitaa,
pitää yllään likaista villapaitaa.
Painoakin sillä on liikaa,
ei sitä koskaan kukaan kaunis myyrä tsiikaa,
luonteeltansa sillä ei kuitenkaan ole mitään vikaa.
Eksyi toinen myyrä vierelle poloisen,
kädessään sil oli aapinen.
Opettajaksi esitteli itsensä,
tais löytää sielunveljensä.
Painoa silläkin liikaa,
ei sitä koskaan komeat myyrät tsiikaa,
luonteeltansa sillä ei kuitenkaan ole mitään vikaa.
Löys myyrät toisensa nää,
alkoivat hekin rakastaa tätä elämää!
Senni Loikala
***
Naurua
Niin hassunkurisen touhun nään
suu tuos on sepposen seljälään
suu pieni ja hampaaton
Se naurua on!
Suu pieni, mikä sua naurattaa?
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain.
Se nauraa vain.
Se on lämmintä maitoa pullollaan.
Sil on äidin suukkonen otsallaan.
Se on kurkkua myöten kylläinen
peto pikkuinen.
Sinä paljon vaadit Ja paljon saat
Sinä siunaat kättemme toukomaat.
Nyt vasta ne tähkän kantaa:
Sinä annat meidän antaa.
Aarro Hellakoski
***
Nokipoika kiikkuu
ja piipulla liikkuu
ja nauraa ja nuohoaa.
Hän on musta kuin noki,
mutta puhtaaksi toki
hän saunassa naamansa
saa.
ja piipulla liikkuu
ja nauraa ja nuohoaa.
Hän on musta kuin noki,
mutta puhtaaksi toki
hän saunassa naamansa
saa.
***
Nukkumaan, nukkumaan,
neljätoista enkeliä unta vartioimaan saan.
Kaksi heistä oikealla
sekä kaksi vasemmalla.
Sängynpäädyssä on kaksi
jalkopäässä vielä kaksi.
Korkealla, pilven tiellä
kaksi enkeliä lentää siellä.
Peiton alle kaksi heistä
hyvin minut peittelevät.
Nuorimmaiset enkeleistä
univirren hyräilevät.
neljätoista enkeliä unta vartioimaan saan.
Kaksi heistä oikealla
sekä kaksi vasemmalla.
Sängynpäädyssä on kaksi
jalkopäässä vielä kaksi.
Korkealla, pilven tiellä
kaksi enkeliä lentää siellä.
Peiton alle kaksi heistä
hyvin minut peittelevät.
Nuorimmaiset enkeleistä
univirren hyräilevät.
***
Nukkumatti, nukkumatti,
unitieteen diplomaatti,
valmistui unimaisteriksi
Ruotsissa vuonna viiskytkaksi.
Opiskelut venähti
kun hän vähän levähti:
Ruususen kun nukutti,
itsekin jo uuvahti.
Sadan vuoden tauon jälkeen
hyppäs unikoplan kärkeen.
Nyt jo jälleen unettaa,
unteloittaa, uuvuttaa
ylt`ympäri pallon tään
sekoittaen monen pään.
Johanna Hakalahti
***
Nyt ruokaa kaipaa massut, nam nam, nam nam,
ja voimia tarvii tassut, pam pam, pam pam.
Nyt pöytään koko sakki,
että täyttyis takki, nam nam, pam pam, nam nam.
ja voimia tarvii tassut, pam pam, pam pam.
Nyt pöytään koko sakki,
että täyttyis takki, nam nam, pam pam, nam nam.
***
Näin kerran unta,
että maistoin lunta.
Lumi oli makeaa
lämpöistä ja sakeaa.
Ei se ollut lunta
sehän oli unta.
Heräsin ja hyppäsin
kello oli viis’. 1-2-3-4-5. !
että maistoin lunta.
Lumi oli makeaa
lämpöistä ja sakeaa.
Ei se ollut lunta
sehän oli unta.
Heräsin ja hyppäsin
kello oli viis’. 1-2-3-4-5. !
***
Oli kerran noita-akka ja noidalla pikkuinen noitavakka.
Oli vakassa punainen noitapilli ja pillissä noitasävel villi.
Kun noita puhalsi pilliin kerran, satoi karamelleja tonnin verran.
Kun noita puhalsi kertaa kaksi, kissa kasvoi taloa suuremmaksi.
Kun noita pilliä kolmesti soitti, tuli uni ja kaikki ihmiset voitti.
Ja noita pani pillinsä vakkaan, sillä uni tarttui myös noita-akkaan.
Oli vakassa punainen noitapilli ja pillissä noitasävel villi.
Kun noita puhalsi pilliin kerran, satoi karamelleja tonnin verran.
Kun noita puhalsi kertaa kaksi, kissa kasvoi taloa suuremmaksi.
Kun noita pilliä kolmesti soitti, tuli uni ja kaikki ihmiset voitti.
Ja noita pani pillinsä vakkaan, sillä uni tarttui myös noita-akkaan.
***
Oli kissimirri, ihan pieni niin,
pienempi kuin tämä pikkurilli
ja silti vallan villi.
Vaan kerran se joutui eksyksiin!
Meni piiloon vauvani töppöseen
ja laski siellä kymmeneen:
1,2,3,4,5,6,7,8,9,10!
Sen mirrin nimi oli – kuka arvas?
Tietenkin Vauvan Pikkuvarvas!
pienempi kuin tämä pikkurilli
ja silti vallan villi.
Vaan kerran se joutui eksyksiin!
Meni piiloon vauvani töppöseen
ja laski siellä kymmeneen:
1,2,3,4,5,6,7,8,9,10!
Sen mirrin nimi oli – kuka arvas?
Tietenkin Vauvan Pikkuvarvas!
***
Olipa kerran itikka,
jolla oli rättisitikka.
Ja sen sitikan takapenkillä
kävi itikka iltalenkillä.
jolla oli rättisitikka.
Ja sen sitikan takapenkillä
kävi itikka iltalenkillä.
***
Olipa kerran Nalle,
joka katsoi kaikkialle,
mutta löytänyt ei rusettia
nöpöleuan alle
Nallella oli Valle -ystävä
-hänkin nalle-
joka tahtoi antaa
oman rusettinsa hälle
Nallen suru iloks muuttui
nyt kun napa enää puuttui!
Johanna Hakalahti
joka katsoi kaikkialle,
mutta löytänyt ei rusettia
nöpöleuan alle
Nallella oli Valle -ystävä
-hänkin nalle-
joka tahtoi antaa
oman rusettinsa hälle
Nallen suru iloks muuttui
nyt kun napa enää puuttui!
Johanna Hakalahti
***
Olipa kerran pikkuinen noita-akka,
jolla oli pikkuinen noitavakka.
Vakassa sillä oli noitapilli
ja pillissä noitasävel villi.
Kun noita puhalsi pilliin kerran,
satoi karamellejä tonnin verran.
Kun noita puhalsi kertaa kaksi,
kasvoi kissa taloa suuremmaksi.
Kun noita kolmasti soitti,
niin uni kaikki voitti.
Noita pani pillinsä vakkaan,
sillä uni tarttui myös noita-akkaan.
jolla oli pikkuinen noitavakka.
Vakassa sillä oli noitapilli
ja pillissä noitasävel villi.
Kun noita puhalsi pilliin kerran,
satoi karamellejä tonnin verran.
Kun noita puhalsi kertaa kaksi,
kasvoi kissa taloa suuremmaksi.
Kun noita kolmasti soitti,
niin uni kaikki voitti.
Noita pani pillinsä vakkaan,
sillä uni tarttui myös noita-akkaan.
***
Olipa kerran pikkuinen peikko,
sellainen karvainen hupaisa veikko,
jolla oli suopursut korvissaan
ja elämän riemua varpaissaan.
Se osasi nauraa auringolle,
sadepilvelle, kasteelle, kuutamolle.
Iloinen pilke silmissään
se teki omia retkiään.
Lapset sen tuntee, mä luulen niin
ja tulee se mun synttärikekkeriin.
Mukaeltu Vuokko Paavilaisen runosta
sellainen karvainen hupaisa veikko,
jolla oli suopursut korvissaan
ja elämän riemua varpaissaan.
Se osasi nauraa auringolle,
sadepilvelle, kasteelle, kuutamolle.
Iloinen pilke silmissään
se teki omia retkiään.
Lapset sen tuntee, mä luulen niin
ja tulee se mun synttärikekkeriin.
Mukaeltu Vuokko Paavilaisen runosta
***
Olipa kerran tyttö, jonka vaatteet olivat
illalla huiskin haiskin ja aamulla sikin sokin.
Kun Nukku-Matti kulki niiden ohitse,
hän huokasi ja sanoi:
Siinä ne taas ovat, Mekko Mykkyrä,
Paita Pakkura, Pöksyt Pökkyrät, Liivi Lituskat,
Kengät Kolin-Kolin ja Myssy Missä-Milloinkin.
illalla huiskin haiskin ja aamulla sikin sokin.
Kun Nukku-Matti kulki niiden ohitse,
hän huokasi ja sanoi:
Siinä ne taas ovat, Mekko Mykkyrä,
Paita Pakkura, Pöksyt Pökkyrät, Liivi Lituskat,
Kengät Kolin-Kolin ja Myssy Missä-Milloinkin.
***
On metsän kätköissä kettuja,
jotka osaavat paistaa lettuja.
Niiden lettubaari on metsän parhain
ja tungos jo melkoinen aamuvarhain.
Vaan silloin on ketuilla oikein hoppu
kun joku huutaa : LETUT ON LOPPU!
jotka osaavat paistaa lettuja.
Niiden lettubaari on metsän parhain
ja tungos jo melkoinen aamuvarhain.
Vaan silloin on ketuilla oikein hoppu
kun joku huutaa : LETUT ON LOPPU!
***
Ootkos koskaan kuullut herra Humpulikompastista?
Minä en ole kuullut,
mutta kerronpa silti, että millainen luulen hänen olevan.
No, minä kuvittelisin,
että hänellä on kiiltävä kalju ja oranssit säärystimet ja,
että hän olisi eronnut kaksi kertaa.
Hänellä olisi viisi lasta, jotka kaikki olisivat kaksi kertaa kuusi metriä pitkiä.
Sitten minä luulisin, että hänellä olisi hampaat täynnä reikiä,
ja että hän ei omistaisi hammasharjaa.
Siitä kuitenkin olen aivan satavarma,
että herra Humpulikompastilla täytyy olla alituinen nuha,
ainakin päivisin.
Siksipä hän varmaankin omistaa nenäliinafirman,
joka on menestyvin firma koko maailmassa.
Enempää minä en tiedä herra Humpulikompastista,
mutta sinä voit keksiä loput itse.
Minä en ole kuullut,
mutta kerronpa silti, että millainen luulen hänen olevan.
No, minä kuvittelisin,
että hänellä on kiiltävä kalju ja oranssit säärystimet ja,
että hän olisi eronnut kaksi kertaa.
Hänellä olisi viisi lasta, jotka kaikki olisivat kaksi kertaa kuusi metriä pitkiä.
Sitten minä luulisin, että hänellä olisi hampaat täynnä reikiä,
ja että hän ei omistaisi hammasharjaa.
Siitä kuitenkin olen aivan satavarma,
että herra Humpulikompastilla täytyy olla alituinen nuha,
ainakin päivisin.
Siksipä hän varmaankin omistaa nenäliinafirman,
joka on menestyvin firma koko maailmassa.
Enempää minä en tiedä herra Humpulikompastista,
mutta sinä voit keksiä loput itse.
Senni
***
Parempi kuin karamelli,
lapsista on savivelli.
Niinkös, niinkös, niinkös,
että missä vain on kuravettä,
siellä hurjat huudot soivat,
siellä lapset ilakoivat.
Märkä hame, märkä takki.
Ihan märkä koko sakki.
***
PATTIPOLVI TATTIPAPPA
Tattipappa pattipolvi
hatun alta harmaantunut
metsänreunassa asusti
kuusen juurella jurotti.
Odotteli onneansa
kaipaili kaveriansa
löytämättä lykkyänsä
ei tavannut tuttuansa.
Tuli Elli-kantarelli
ikäneito naapurista
kulta koltussa kimalsi
hienohelmainen murunen.
Loppui pattipolvipäivät
päättyi illat nuo ikävät
alkoihan parempi aika
kas, niin uusi ja ihana
kanssa tuon hyvän kaverin
käsi ystävän kädessä.
Saapui syksy synkin pilvin
pussissa isot pisarat
taskut täynnä tuiverrusta.
Kaksi sientä tarkoin kätki
puiden alle piilotteli
lehdet peitoksi asetti.
Tuli talvi tuiskutukka
laukussa lumisateita
harteillansa hiutaleita
heitti päälle hankivällyn
huurrehuopansa unisen.
Hyvää yötä tatti-pappa
sekä neiti kantarelli!
Kauniita unia teille!
Kirjoittaja: Riitta Hämäläinen, Mikkeli
Tattipappa pattipolvi
hatun alta harmaantunut
metsänreunassa asusti
kuusen juurella jurotti.
Odotteli onneansa
kaipaili kaveriansa
löytämättä lykkyänsä
ei tavannut tuttuansa.
Tuli Elli-kantarelli
ikäneito naapurista
kulta koltussa kimalsi
hienohelmainen murunen.
Loppui pattipolvipäivät
päättyi illat nuo ikävät
alkoihan parempi aika
kas, niin uusi ja ihana
kanssa tuon hyvän kaverin
käsi ystävän kädessä.
Saapui syksy synkin pilvin
pussissa isot pisarat
taskut täynnä tuiverrusta.
Kaksi sientä tarkoin kätki
puiden alle piilotteli
lehdet peitoksi asetti.
Tuli talvi tuiskutukka
laukussa lumisateita
harteillansa hiutaleita
heitti päälle hankivällyn
huurrehuopansa unisen.
Hyvää yötä tatti-pappa
sekä neiti kantarelli!
Kauniita unia teille!
Kirjoittaja: Riitta Hämäläinen, Mikkeli
***
PEHMOLELUT PAKKASESSA
Nallekarhut, apinat,
koirat sekä kissa,
kilpikonna, tiikeri -
kaikki oli arestissa.
Ne pakkasessa olivat
ja siellä aikaa vietti,
pölypunkit varmaankin,
määränpäänsä tiesi.
Monen päivän perästä,
ne noudin jälleen tupaan
ja pehmolelut pääsivät,
taas lasten leikkiin mukaan.
Paula Tarvainen
Nallekarhut, apinat,
koirat sekä kissa,
kilpikonna, tiikeri -
kaikki oli arestissa.
Ne pakkasessa olivat
ja siellä aikaa vietti,
pölypunkit varmaankin,
määränpäänsä tiesi.
Monen päivän perästä,
ne noudin jälleen tupaan
ja pehmolelut pääsivät,
taas lasten leikkiin mukaan.
Paula Tarvainen
***
peikonpoika paksu pulla
kaverina oli mulla
kaljaa kai usein litki
äitimuori aina itki
maha aina oli kuralla
pian pääte tällä uralla
muori selkään antoi hälle
parhaimmalle ystävälle
loppui pian tuhmuus tämä
pahuudesta vain jäi jämä
peikko nyt on raitis rehti
muoria auttamaan aina ehti
'marko keskinen'
kaverina oli mulla
kaljaa kai usein litki
äitimuori aina itki
maha aina oli kuralla
pian pääte tällä uralla
muori selkään antoi hälle
parhaimmalle ystävälle
loppui pian tuhmuus tämä
pahuudesta vain jäi jämä
peikko nyt on raitis rehti
muoria auttamaan aina ehti
'marko keskinen'
***
Peukaloputtis saaviin putosi,
Suomensuttis sen pelasti,
Lonkermanni kehtoon peitti,
Kultakranni tuuditti,
Pikkurilli rumpua löi ja
kaikella tavalla metelöi.
Suomensuttis sen pelasti,
Lonkermanni kehtoon peitti,
Kultakranni tuuditti,
Pikkurilli rumpua löi ja
kaikella tavalla metelöi.
***
Pieni kalamies
Keinu, pieni kalamies
unten lainehilla,
tuuli yöllä verkot täyttää
onnen ahvenilla.
Keinu, pieni kalamies
unten lainehilla,
tuuli yöllä verkot täyttää
onnen ahvenilla.
Nouse unilinnun selkään
taivaan apajilla,
pienet tähtikalat leikkii
sinilainehilla.
taivaan apajilla,
pienet tähtikalat leikkii
sinilainehilla.
Taivaan kultalaiva kulkee
pilvisaaren rantaan,
paina pieni kalamies
pääsi kultasantaan.
pilvisaaren rantaan,
paina pieni kalamies
pääsi kultasantaan.
Äiti laulaa unilaulun
suukon sulle antaa,
pienen pojan uupuneen
omaan tuutuun kantaa.
suukon sulle antaa,
pienen pojan uupuneen
omaan tuutuun kantaa.
***
Pieni peikkotyttö laulaa
onnellisna aina,
alla raparperin lehden
sit´ ei huolet paina.
Kurkistapa alle lehden,
takkutukkaa
ystäväkses pyydä!
kavereita kivoja kun
kaupassa ei myydä.
Birgit mummu
onnellisna aina,
alla raparperin lehden
sit´ ei huolet paina.
Kurkistapa alle lehden,
takkutukkaa
ystäväkses pyydä!
kavereita kivoja kun
kaupassa ei myydä.
Birgit mummu
***
Pieni tytön tylleröinen tietä pitkin kulki,
saapui sinne Nukku-Matti, silmät pienet sulki.
Kasvoi kuusi kukkalatva, käki siinä kukkui,
mutta tytön tylleröinen nurmikolla nukkui.
Pieni tytön tylleröinen sievää unta näki,
että hänen ympärilleen tuli metsän väki.
Tapio ja Tellervo ja Sinipiika pieni,
mustikka ja mansikka ja suuri metsän sieni.
Sipsutteli Sinipiika pienen tytön luokse;
otti kiinni kädestä, hyppeli ja juoksi.
Eipä tytön tylleröinen ollut mitään vailla,
hauska oli oleskella Nukku-Matin mailla.
Helmi Tengman
saapui sinne Nukku-Matti, silmät pienet sulki.
Kasvoi kuusi kukkalatva, käki siinä kukkui,
mutta tytön tylleröinen nurmikolla nukkui.
Pieni tytön tylleröinen sievää unta näki,
että hänen ympärilleen tuli metsän väki.
Tapio ja Tellervo ja Sinipiika pieni,
mustikka ja mansikka ja suuri metsän sieni.
Sipsutteli Sinipiika pienen tytön luokse;
otti kiinni kädestä, hyppeli ja juoksi.
Eipä tytön tylleröinen ollut mitään vailla,
hauska oli oleskella Nukku-Matin mailla.
Helmi Tengman
***
Pikku peikko takkutukka,
pitkä häntä, risa sukka.
Istuu itkee kannon päässä,
pienet varpaat aivan jäässä.
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan.
Antoi vielä villatakin
sekä päähän tonttulakin.
Pikku peikko tupsutukka,
pitkä häntä, ehjä sukka.
Istuu nauraa kannon päässä,
eipä ole varpaat jäässä.
pitkä häntä, risa sukka.
Istuu itkee kannon päässä,
pienet varpaat aivan jäässä.
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan.
Antoi vielä villatakin
sekä päähän tonttulakin.
Pikku peikko tupsutukka,
pitkä häntä, ehjä sukka.
Istuu nauraa kannon päässä,
eipä ole varpaat jäässä.
***
Pikku varsan kengät
Pikku varsalleni, villi tammalleni,
ei ole vielä kenkiä annettu.
Isä kauppaan meni,
varmaan kengät on jo kotiin kannettu.
Jospa ei, jospa ei, jos ei olekkaan,
saahan se, saahan se, minun kengilläni
lähteä laukkaamaan.
Pikku varsalleni, villi tammalleni,
ei ole vielä kenkiä annettu.
Isä kauppaan meni,
varmaan kengät on jo kotiin kannettu.
Jospa ei, jospa ei, jos ei olekkaan,
saahan se, saahan se, minun kengilläni
lähteä laukkaamaan.
***
Pikkuvähän
8 kuukautisena mää rakastuin pikkuvähän,
erääseen Lailaan tähän.
Muistan kun
hänet eka kerran neuvolassa näin,
niin tutti suussa silmät pyöreinä häntä katsomaan jäin.
Kädessään sillä oli harson tapainen valkoinen unirätti,
ja päällään punainen pikku palloinen mekko tosi nätti.
Mekon alta pilkahti hänen siinä käytävällä kontatessa röyhelö pökät,
vaippaa myöten istuvat ei yhtään lökät.
Lutkutin tuttia hullun laila,
äitisi kertoi meidän äidille tuo on meidän pikku Laila.
Äitisi kysyi myös mikä mun nimi on,
äitini vastasi Nikke von Nakkerton.
Äitini laski minut sylistään myös konttaamaan käytävän lattialle,
kädessäni mulla oli lemppari uninalle.
Jonka lähtiissä äidilleni jätin,
sillä nyt oli kiire koska Laila tiputti käytävälle oman unirätin.
Kiireesti konttasin rätin luo,
selvästi näin Lailan silmistä kutsun mulle se tuo.
Laila ootti mua käytävän päässä,
sinne päästyääni mulla oli nokka räässä.
Unirätin Lailalle ojensin,
myös omaa potkupukuani kohensin.
Jotka olivat valahtaneet peräpäästä,
samalla myös pyyhin nokkani räästä.
Lailan kanssa katseemme kohtasivat ekakerran käytävällä siellä,
tutin suustani nappasin koska se oli jokeltelun tiellä.
Jokeltelimme niitä näitä,
kontatessamme käytävän molempia päitä.
Väliin tunsin et olen rakastunut Lailaan pikkuvähän,
konttaus kaveriini tähän.
Myös kaikilla leikeillä loppu on,
lääkäri kutsui seuraavana Nikke von Nakkerton.
8 kuukautisena mää rakastuin pikkuvähän,
erääseen Lailaan tähän.
Muistan kun
hänet eka kerran neuvolassa näin,
niin tutti suussa silmät pyöreinä häntä katsomaan jäin.
Kädessään sillä oli harson tapainen valkoinen unirätti,
ja päällään punainen pikku palloinen mekko tosi nätti.
Mekon alta pilkahti hänen siinä käytävällä kontatessa röyhelö pökät,
vaippaa myöten istuvat ei yhtään lökät.
Lutkutin tuttia hullun laila,
äitisi kertoi meidän äidille tuo on meidän pikku Laila.
Äitisi kysyi myös mikä mun nimi on,
äitini vastasi Nikke von Nakkerton.
Äitini laski minut sylistään myös konttaamaan käytävän lattialle,
kädessäni mulla oli lemppari uninalle.
Jonka lähtiissä äidilleni jätin,
sillä nyt oli kiire koska Laila tiputti käytävälle oman unirätin.
Kiireesti konttasin rätin luo,
selvästi näin Lailan silmistä kutsun mulle se tuo.
Laila ootti mua käytävän päässä,
sinne päästyääni mulla oli nokka räässä.
Unirätin Lailalle ojensin,
myös omaa potkupukuani kohensin.
Jotka olivat valahtaneet peräpäästä,
samalla myös pyyhin nokkani räästä.
Lailan kanssa katseemme kohtasivat ekakerran käytävällä siellä,
tutin suustani nappasin koska se oli jokeltelun tiellä.
Jokeltelimme niitä näitä,
kontatessamme käytävän molempia päitä.
Väliin tunsin et olen rakastunut Lailaan pikkuvähän,
konttaus kaveriini tähän.
Myös kaikilla leikeillä loppu on,
lääkäri kutsui seuraavana Nikke von Nakkerton.
Itkuhan siinä meinas tulla,
kun just hauskaa oli Lailalla ja mulla.
Laila lohdutti Nikke,
älä ikke.
Tapio Still
Kempele
kun just hauskaa oli Lailalla ja mulla.
Laila lohdutti Nikke,
älä ikke.
Tapio Still
Kempele
***
Pilvissä notkuen keinu heiluu,
tahdissa potkujen enkeli keinuu.
Naruja pitävät toiset kaksi,
vuorollaan pääsevät keinujaksi.
Kukahan puistoomme keinun toisi,
jolla taivaalle leijata voisi!
Enkelilähetti pilvissä liitää.
Työ on tärkeä, täytyy kiitää.
Jossakin lapsella suru on suuri,
siitäpä enkeli kuuli juuri.
Heti hän taittoi iloisen kukan
Jumalan puutarhasta.
Kukka on itkuun lapsirukan
lääkettä tehokasta!
Ote Suojelusenkeli-kirjasta
tahdissa potkujen enkeli keinuu.
Naruja pitävät toiset kaksi,
vuorollaan pääsevät keinujaksi.
Kukahan puistoomme keinun toisi,
jolla taivaalle leijata voisi!
Enkelilähetti pilvissä liitää.
Työ on tärkeä, täytyy kiitää.
Jossakin lapsella suru on suuri,
siitäpä enkeli kuuli juuri.
Heti hän taittoi iloisen kukan
Jumalan puutarhasta.
Kukka on itkuun lapsirukan
lääkettä tehokasta!
Ote Suojelusenkeli-kirjasta
***
Poika ja Noita
Mäen päällä istuu poika
Pojan takana on noita
Noita antaa pojalle voita
Poika tahtoo
tallustella soita
Joissa kasvaa lillukoita
Niitä ei maussa mikään voita
Jatta
Mäen päällä istuu poika
Pojan takana on noita
Noita antaa pojalle voita
Poika tahtoo
tallustella soita
Joissa kasvaa lillukoita
Niitä ei maussa mikään voita
Jatta
***
Pois alta, olen kiukkuinen,
kuin myrskytuuli hirmuinen,
enkä välitä linnuista,
en kissoista,
en suukoista,
en leluista,
en väreistä,
en äideistä.
Pois alta, olen kiukkuinen
ja puhisen ja pihisen.
Kun nurkassani murjotan,
toivon äidin sanovan;
– Tule kulta tänne,
niin minä lohdutan.
kuin myrskytuuli hirmuinen,
enkä välitä linnuista,
en kissoista,
en suukoista,
en leluista,
en väreistä,
en äideistä.
Pois alta, olen kiukkuinen
ja puhisen ja pihisen.
Kun nurkassani murjotan,
toivon äidin sanovan;
– Tule kulta tänne,
niin minä lohdutan.
***
Puistovahti vahtii, etteivät puut karkaa,
ja yhtä kukkaa, erityisen arkaa,
se aina kastelee ja kuivat lehdet nyppii,
ja välillä vähän tanssahtelee ja nurmikolla hyppii.
- Eppu Nuotio -
ja yhtä kukkaa, erityisen arkaa,
se aina kastelee ja kuivat lehdet nyppii,
ja välillä vähän tanssahtelee ja nurmikolla hyppii.
- Eppu Nuotio -
***
PULLAMUORI
Kardemumma-kaupungissa,
asuu pullamuori.
On aina hymy huulillaan,
eikä ole enää nuori.
Kardemumman tuoksusta,
tulee hyvä mieli.
Ilo valtaa lapsoset
ja vesi tulee kieleen.
Pullamuori herkut laittaa,
leipoo kakut maukkaat.
Lasten mieli tekee maistaa
ja kakusta ne haukkaa.
Eipä pullamuori tuo,
siitä mitään piittaa.
Lapsia hän kutsuu luo
ja kintaallaan vain viittaa.
Kardemumma-kaupungissa,
pullamuorin luona,
lapset viihtyy parhaiten,
on siellä hyvä muona.
Saa monenlaista herkkua,
syödä mielin määrin.
Joskus pullamuori myös,
eväitäkin käärii.
Pullamuorin luokse saa,
lapset aina tulla.
Siellä heitä odottaa,
kardemummapulla.
- Paula Tarvainen
Kardemumma-kaupungissa,
asuu pullamuori.
On aina hymy huulillaan,
eikä ole enää nuori.
Kardemumman tuoksusta,
tulee hyvä mieli.
Ilo valtaa lapsoset
ja vesi tulee kieleen.
Pullamuori herkut laittaa,
leipoo kakut maukkaat.
Lasten mieli tekee maistaa
ja kakusta ne haukkaa.
Eipä pullamuori tuo,
siitä mitään piittaa.
Lapsia hän kutsuu luo
ja kintaallaan vain viittaa.
Kardemumma-kaupungissa,
pullamuorin luona,
lapset viihtyy parhaiten,
on siellä hyvä muona.
Saa monenlaista herkkua,
syödä mielin määrin.
Joskus pullamuori myös,
eväitäkin käärii.
Pullamuorin luokse saa,
lapset aina tulla.
Siellä heitä odottaa,
kardemummapulla.
- Paula Tarvainen
***
Punainen koira, jolla oli keltaisia pilkkuja,
käytti sinisiä vikkuja, ajellessaan autolla,
kohti Esplanaadia tapaamaan sen vaaria.
käytti sinisiä vikkuja, ajellessaan autolla,
kohti Esplanaadia tapaamaan sen vaaria.
***
PÖLLÖ
Oksalla männyn istuvi paakku,
ei se ole harakka eikä varis vaakku.
Kuunnellaan mitä se puhuu,
sehän sanoo:
HUHUU!
Oksalla männyn istuvi paakku,
ei se ole harakka eikä varis vaakku.
Kuunnellaan mitä se puhuu,
sehän sanoo:
HUHUU!
***
Pyllymäen pitkän ja luistavan
aina toivon sinun sen muistavan.
Ja täytyy huomata tärkeitä seikkoja:
mäessä saadaan kupperiskeikkoja.
Elina Karjalainen
aina toivon sinun sen muistavan.
Ja täytyy huomata tärkeitä seikkoja:
mäessä saadaan kupperiskeikkoja.
Elina Karjalainen
***
Päkä, päkä mustapää,
onko sulla myytävää?
Onhan mulla villoja
kolme pulskaa pussia:
yhden myyn ukolle,
yhden ukon akalle,
yhden pojannappulalle,
jos hän ehtii hakea.
onko sulla myytävää?
Onhan mulla villoja
kolme pulskaa pussia:
yhden myyn ukolle,
yhden ukon akalle,
yhden pojannappulalle,
jos hän ehtii hakea.
***
Mä roska-autoon ihastuin,
ei toiset kippaa niin.
Sen lava nousee humahtain,
ihan pilviin sinisiin.
Se roskat vie ja roskat tuo,
minä kaipaan roska-auton luo.
ei toiset kippaa niin.
Sen lava nousee humahtain,
ihan pilviin sinisiin.
Se roskat vie ja roskat tuo,
minä kaipaan roska-auton luo.
***
Sahhaan, sahhaan, poikki puun,
suuriks haloiks, pieniks paloiks.
Nitte nitte nuu,
puu kaatuu.
suuriks haloiks, pieniks paloiks.
Nitte nitte nuu,
puu kaatuu.
***
SIENITORVIEN TARINA
Trumpetin töräyttelijä
torvensoittaja totinen
kerran metsässä esiintyi
piti keikkaa kuusen alla.
Istui siellä orkesteri
kuoro kantojen nokissa
viritellen viulujansa
äänijänteitään availlen.
Vaan kun kuului hurja huuto
säikäytti suden ulina
karhun karjahdus kamala
pakoon pötki trumpetisti
artisti pika-ajassa
ja niin trumpetti tipahti
torvi pyörähti polulle
musiikkikone kolahti.
Ajan päästä alkoi kasvun
siitä sieniä sikisi
suuret määrät suppiloita
valtavasti vahveroita.
Pieni noita naavaneiti
vanhapiika pihkanuttu
haistoi tuoksun trumpettien
heti herkuksi havaitsi
mustan sienen torvimaisen
tämän tötterön nokisen.
Niinpä kiehuu taikakeitto
satumainen musta soppa
joka syksy kuusen alla
keikkapaikalla kohisten.
Voit myös kuulla sienten soivan
pienten torvien pirinän
vaikka luulet soittaa tuuli
puiden latvoissa puhuri.
Kirjoittaja: Riitta Hämäläinen, Mikkeli
Trumpetin töräyttelijä
torvensoittaja totinen
kerran metsässä esiintyi
piti keikkaa kuusen alla.
Istui siellä orkesteri
kuoro kantojen nokissa
viritellen viulujansa
äänijänteitään availlen.
Vaan kun kuului hurja huuto
säikäytti suden ulina
karhun karjahdus kamala
pakoon pötki trumpetisti
artisti pika-ajassa
ja niin trumpetti tipahti
torvi pyörähti polulle
musiikkikone kolahti.
Ajan päästä alkoi kasvun
siitä sieniä sikisi
suuret määrät suppiloita
valtavasti vahveroita.
Pieni noita naavaneiti
vanhapiika pihkanuttu
haistoi tuoksun trumpettien
heti herkuksi havaitsi
mustan sienen torvimaisen
tämän tötterön nokisen.
Niinpä kiehuu taikakeitto
satumainen musta soppa
joka syksy kuusen alla
keikkapaikalla kohisten.
Voit myös kuulla sienten soivan
pienten torvien pirinän
vaikka luulet soittaa tuuli
puiden latvoissa puhuri.
Kirjoittaja: Riitta Hämäläinen, Mikkeli
***
SIIVELLISTEN SEKAMETELISOPPA
Talitintin kattilassa
kiehuu rasvarokka.
Sattumia pyydystelee
pikku kovanokka.
Pääskyllä on pesässänsä
tuhti paistipata.
Siellä kypsyy hyttysiä
ainakin noin sata.
Kivitaskun kiviuuni
paistaa leivät, pullat.
Lämpimäistä odottavat
äidin pikku kullat.
Kuha kiehuu, kuha kiehuu
joku huutaa puussa.
Keittäjä on keltalintu
lusikka on suussa.
Fasaani on fanaattinen
luomuruoan fani.
Pellolla käy ostoksilla
kaverinaan kani.
Harakan on huttu tuttu
ootkos kuullut tuota?
Frakkitakki resepteihin
uusiin kun ei luota.
Leppälinnun lettukestit
hauskat bailut ovat.
Siellä viihtyy pehmobeibit
kuin myös kundit kovat.
Herrasväki Västäräkki
liina leuan alla.
Hillitysti herkuttelee
ei syö ahmimalla.
Varis syö vain pikaruokaa:
pizzaa, purilaista.
Naakkanaapurikin huokaa:
tuo on moukkamaista!
Kottarainen vihellellen
koristelee kakun.
Sotkee kokki keltanokka
tiplikkaaksi jakun.
Käki istuu, keinuttelee
kun on monta piikaa.
Sieltä kukkuu, komentelee:
taas on suolaa liikaa!
Kerrostaloasunnossaan
kolistelee tikka.
Saahan melun tyhjästäkin
se on tikan kikka.
Monenlaista makua
on maailmassa tässä.
Siivelliset, siivettömät
soppaa keittämässä!
Riitta Hämäläinen, Mikkeli
***
SIKAPOSSU
Sikapossu ponteva,
lekottelee pahnoilla.
Silmiänsä raottelee,
röhkien se mietiskelee:
Mukavat on päivät mulla,
saa nukkua ja herkutella.
Maha kasvaa, pyöristyy,
liika syönti varmaan syy!
Paula Tarvainen
Sikapossu ponteva,
lekottelee pahnoilla.
Silmiänsä raottelee,
röhkien se mietiskelee:
Mukavat on päivät mulla,
saa nukkua ja herkutella.
Maha kasvaa, pyöristyy,
liika syönti varmaan syy!
Paula Tarvainen
***
SINISTÄ UNEN SATUA
Menin käymään mustikassa
alla kuusikon kyläilin.
Asettua sain taloksi
vieraaksi peräkamarin.
Se oli sininen huone
soi seinällä kissankello
oli katto taivaankantta
sumumatto lattialla
peitto pilvipumpulia
tyyny täynnä usvaunta
lainekangasta lakanat
patjat pientä liplatusta.
Tuuli sammalta silitti
vavisutti varvikkoa
pudotti vesipisaran.
Lehdet lemmikin selasin
laskin lehto-orvokkeja
vaivuin helmaan hiirenvirnan
ruiskukkauneen nukahdin.
Kirjoittaja: Riitta Hämäläinen, Mikkeli
Menin käymään mustikassa
alla kuusikon kyläilin.
Asettua sain taloksi
vieraaksi peräkamarin.
Se oli sininen huone
soi seinällä kissankello
oli katto taivaankantta
sumumatto lattialla
peitto pilvipumpulia
tyyny täynnä usvaunta
lainekangasta lakanat
patjat pientä liplatusta.
Tuuli sammalta silitti
vavisutti varvikkoa
pudotti vesipisaran.
Lehdet lemmikin selasin
laskin lehto-orvokkeja
vaivuin helmaan hiirenvirnan
ruiskukkauneen nukahdin.
Kirjoittaja: Riitta Hämäläinen, Mikkeli
***
Suojelusenkeli
Mä katsoin yhtä kuvaa
monta lapsuuteni iltaa
siinä kaksi pientä lasta
kulki vaarallista siltaa
heitä uhkas metsän pimeys
ja suuri virta pyörteineen
muttei hätää heitä suojas
enkeli valkosiipinen
kun tänään katson sinuun
ja sua uneen tuuditan
mä muistan päivän leikit
kuinka sua rakastan
sä olet tosi pieni
ja mä melkein toivoisin
että rinnallesi saisit
samanlaisen enkelin
kohta ryntäät maailman ääriin
näät varjoja ja aurinkoa
tee mitä teet mut älä
sielullesi vahinkoa
sillä haavat nuo ei parane
vaikk isä kuinka puhaltais
siksi toivon että enkelini
jostain suojan sais
Mä tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen
on harmaantuneet värit enkelin
repaleiset siivet sen.
Voi jospa voisin paikata
edes laudat lahoimmat
tuon sillan, jonka yli
kaikki lapset kulkevat.
Mä katsoin yhtä kuvaa
monta lapsuuteni iltaa
siinä kaksi pientä lasta
kulki vaarallista siltaa
heitä uhkas metsän pimeys
ja suuri virta pyörteineen
muttei hätää heitä suojas
enkeli valkosiipinen
kun tänään katson sinuun
ja sua uneen tuuditan
mä muistan päivän leikit
kuinka sua rakastan
sä olet tosi pieni
ja mä melkein toivoisin
että rinnallesi saisit
samanlaisen enkelin
kohta ryntäät maailman ääriin
näät varjoja ja aurinkoa
tee mitä teet mut älä
sielullesi vahinkoa
sillä haavat nuo ei parane
vaikk isä kuinka puhaltais
siksi toivon että enkelini
jostain suojan sais
Mä tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen
on harmaantuneet värit enkelin
repaleiset siivet sen.
Voi jospa voisin paikata
edes laudat lahoimmat
tuon sillan, jonka yli
kaikki lapset kulkevat.
***
Syysmetsään hiljaa keiju kulkee,
sammaleiseen syliinsä hänet sulkee,
usvaan utuiseen kietoo maan,
rauhaan ja puiden havinaan.
Askel on keveä, ei jälkiä jää,
niittyvillain taipuu hiljaa pää.
Sieni hattunsa laskee maahan.
sammaleiseen syliinsä hänet sulkee,
usvaan utuiseen kietoo maan,
rauhaan ja puiden havinaan.
Askel on keveä, ei jälkiä jää,
niittyvillain taipuu hiljaa pää.
Sieni hattunsa laskee maahan.
***
Taas unihiekkaa leijailee
nenään ja silmiin jostain,
taas äiti pientään heijailee
peitettä hiljaa nostain.
Vaan kuka äidin takana
on pikkuinen ja valkea?
Hän vartoo salaa vuoroaan,
jää vierellesi valvomaan.
On pitkän päivän ilta nyt,
taas tehtiin paljon työtä.
Ja kaiken aikaa hyörinyt
leikeissä lasten myötä
on parvi taivaan enkelten
jokaista lasta suojellen.
Myös enkeliä väsyttää,
kun viereesi hän yöksi jää.
Ote Suojelusenkeli-kirjasta
nenään ja silmiin jostain,
taas äiti pientään heijailee
peitettä hiljaa nostain.
Vaan kuka äidin takana
on pikkuinen ja valkea?
Hän vartoo salaa vuoroaan,
jää vierellesi valvomaan.
On pitkän päivän ilta nyt,
taas tehtiin paljon työtä.
Ja kaiken aikaa hyörinyt
leikeissä lasten myötä
on parvi taivaan enkelten
jokaista lasta suojellen.
Myös enkeliä väsyttää,
kun viereesi hän yöksi jää.
Ote Suojelusenkeli-kirjasta
***
Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa
ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta
ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää
ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle
ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä
ja rakentaa majan puuhun.
Tahtoisin saada myös hopealaivan
ja purjehtia kuuhun.
ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta
ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää
ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle
ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä
ja rakentaa majan puuhun.
Tahtoisin saada myös hopealaivan
ja purjehtia kuuhun.
***
Tiitiäinen, metsäläinen,
pikku menninkäinen.
Posket tehty puolukoista,
hiukset heinän tupsukoista,
silminä siniset tähdet.
pikku menninkäinen.
Posket tehty puolukoista,
hiukset heinän tupsukoista,
silminä siniset tähdet.
***
Tillillillil tikka tanssi
rannalla rapakivellä,
lintu lauloi, lehti liikkui,
käki kukkui, maa kumisi,
sorsa hyppi, kurki tanssi,
tarhapöllö pyörähteli
koskessa kiven takana,
jossa aina aallot käyvät,
pirskuvat meren pisarat.
rannalla rapakivellä,
lintu lauloi, lehti liikkui,
käki kukkui, maa kumisi,
sorsa hyppi, kurki tanssi,
tarhapöllö pyörähteli
koskessa kiven takana,
jossa aina aallot käyvät,
pirskuvat meren pisarat.
***
Tohtori Touhu kadulla asteli,
tohtori Touhu jalkansa kasteli
Tohtori Touhu melkein ui
Tohtori Touhu vilustui.
tohtori Touhu jalkansa kasteli
Tohtori Touhu melkein ui
Tohtori Touhu vilustui.
***
Toivon Leijonamielen rohkeutta,
sitä haluaisin antaa teille.
Vaahteranmäen Eemelin elämänuskoa.
että mitään ei kannata murehtia liikaa etukäteen,
asiat otetaan sellaisina kuin tulevat
ja sitten toimitaan ja tehdään mitä voidaan.
Peukalo-Liisan Ihmemaan kykyä elää läpi yllätyksiä ja ihmeitä,
kaikki voi olla mahdollista.
Muumi Mamman tyyntä luotettavuutta,
terveen järjen harkintaa.
Tom Sawyerin rehellisyyttä ja suoruutta,
kykyä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on.
Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä,
kiitoksen ja onnistumisen elämykset.
Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun,
Peppi Pitkätossun hulluttelevaa huolettomuutta,
uskallusta ajatella joskus myös nurinkurisesti.
Nuuskamuikkusen luontoa lähteä syksyn tullen maailmanympärysmatkalle.
Pikku Myyn voimaa olla eri mieltä sekä
Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti ja suvaita erilaisuutta.
sitä haluaisin antaa teille.
Vaahteranmäen Eemelin elämänuskoa.
että mitään ei kannata murehtia liikaa etukäteen,
asiat otetaan sellaisina kuin tulevat
ja sitten toimitaan ja tehdään mitä voidaan.
Peukalo-Liisan Ihmemaan kykyä elää läpi yllätyksiä ja ihmeitä,
kaikki voi olla mahdollista.
Muumi Mamman tyyntä luotettavuutta,
terveen järjen harkintaa.
Tom Sawyerin rehellisyyttä ja suoruutta,
kykyä kohdata todellisuus sellaisena kuin se on.
Nalle Puhin taitoa ottaa vastaan myös kaikki hyvä,
kiitoksen ja onnistumisen elämykset.
Karvisen kykyä laiskotteluun ja nautiskeluun,
Peppi Pitkätossun hulluttelevaa huolettomuutta,
uskallusta ajatella joskus myös nurinkurisesti.
Nuuskamuikkusen luontoa lähteä syksyn tullen maailmanympärysmatkalle.
Pikku Myyn voimaa olla eri mieltä sekä
Pikku Prinssin taitoa odottaa kärsivällisesti ja suvaita erilaisuutta.
***
Turboruuvi jänö
Jänö tien yli loikki,
ja oli aivan poikki.
Koira sitä aijaa takkaa,
jossain myös väijy mies makkaa.
Mutta jänö on tarkka,
sillä väijy miehen silmä kiiluu kuin entinen suomenmarkka.
Jänö huomaa miehen,
ja jättäytyy puolitiehen.
Mies aseen poskelleen nostaa,
jänölle aikoo kostaa.
Jänö kurkkaa sivulle ja takas,
sieltähän kohti juoksee väijy miehen lemmikki rakas.
Hilma koira jolla on hyvä aisti,
väijy mies hykertelee saatiinpas vihdoinkin jänöpaisti.
Väijy mies aseen laukaisee, jänö myös turboruuvin aukaisee.
ja hyppää ilmaan,
ensimmäinen laukaus osuu Hilmaan.
Siihen koira kupsahti heti,
uudelleen väijy mies liipasinta veti.
Kuuluu kova paukaus,
sekin oli ohilaukaus.
Jänö väijy miehelle hörökorvia ja kieltä näyttää,
mutta mies uudelleen asettaan täyttää.
Jänö pakoon laukkaa,
kuulee kun ase takana paukkaa.
Väijy mies huitoo ilmaa,
huutaa miten pärjään ilman Hilmaa.
Jänö kotipesälle väsyneenä saapuu,
viimeisillä voimillaan baarikaapille vaapuu.
Ottaa pienet votkat,
tuumii kylläpäs täpärästi säästyi minun potkat.
Ulos ikkunasta kurkkaa hyvää ilmaa,
miettien joissain tuolla väijy mies kotiin kantaa kaatunutta Hilmaa.
Jänö tien yli loikki,
ja oli aivan poikki.
Koira sitä aijaa takkaa,
jossain myös väijy mies makkaa.
Mutta jänö on tarkka,
sillä väijy miehen silmä kiiluu kuin entinen suomenmarkka.
Jänö huomaa miehen,
ja jättäytyy puolitiehen.
Mies aseen poskelleen nostaa,
jänölle aikoo kostaa.
Jänö kurkkaa sivulle ja takas,
sieltähän kohti juoksee väijy miehen lemmikki rakas.
Hilma koira jolla on hyvä aisti,
väijy mies hykertelee saatiinpas vihdoinkin jänöpaisti.
Väijy mies aseen laukaisee, jänö myös turboruuvin aukaisee.
ja hyppää ilmaan,
ensimmäinen laukaus osuu Hilmaan.
Siihen koira kupsahti heti,
uudelleen väijy mies liipasinta veti.
Kuuluu kova paukaus,
sekin oli ohilaukaus.
Jänö väijy miehelle hörökorvia ja kieltä näyttää,
mutta mies uudelleen asettaan täyttää.
Jänö pakoon laukkaa,
kuulee kun ase takana paukkaa.
Väijy mies huitoo ilmaa,
huutaa miten pärjään ilman Hilmaa.
Jänö kotipesälle väsyneenä saapuu,
viimeisillä voimillaan baarikaapille vaapuu.
Ottaa pienet votkat,
tuumii kylläpäs täpärästi säästyi minun potkat.
Ulos ikkunasta kurkkaa hyvää ilmaa,
miettien joissain tuolla väijy mies kotiin kantaa kaatunutta Hilmaa.
Tapio Still
***
Tutti putti kumilutti
napanappi nenänuppi
nippeli pippeli pim.
napanappi nenänuppi
nippeli pippeli pim.
***
Tänään on se oikea aika
muurahaisen lentää kuuhun.
Ja tehdä siellä sellainen taika,
että namusia sataa suuhun.
muurahaisen lentää kuuhun.
Ja tehdä siellä sellainen taika,
että namusia sataa suuhun.
***
Tänään sillä
oli prinsessahame,
ja jalassa
eripari villasukat.
Sillä oli kukkia
hiuksissa,
ja se hymyili
kauniimmin kuin
koskaan.
Ihmettelin mihin
se oli jättänyt siipensä.
Se näyttää keijulta,
ja tuoksuu vaniljalta.
Sen hiuksissa on
tähtipölyä, ja
sinistä kultaa.
Se on keiju, jota rakastan.
oli prinsessahame,
ja jalassa
eripari villasukat.
Sillä oli kukkia
hiuksissa,
ja se hymyili
kauniimmin kuin
koskaan.
Ihmettelin mihin
se oli jättänyt siipensä.
Se näyttää keijulta,
ja tuoksuu vaniljalta.
Sen hiuksissa on
tähtipölyä, ja
sinistä kultaa.
Se on keiju, jota rakastan.
***
UFO
Ufo ajoi Linnunrataa,
mittari näytti tuhatta ja sataa:
yksi pyörä putosi pois!
Silloin kuljettaja sanoi näin:
Nyt mä ajan kuuta päin!
***
Ukkokiekuu
Kukko istui tunkiolla ja mietti ääneen elämänsä menoa, miksi juuri minun täytyy olla se joka aamulla kiekuu talonväen hereille, miksei se voi olla myös talon isäntä.
Samassa kukon eteen kuin tyhjästä ilmestyi pieni akankäppänä, kädessään jonkinlainen sauva.
Terve kukko sanoi akankäppänä, minäpäs kuulin mitä sinä äsken mietit, ja aijonkin toteuttaa sinun toiveesi.
Kukko nousi takajaloillensa rintaa pörhistäen hyökkäsi akkaa kohti sanoen, kuuleppas sisko hyvä mikä kummajainen nää luulet olevas, vai toteutat mun toiveeni.
Alahan lähtä läpyttämään täältä tunkiolta tää on mun valtakuntaa, tänne ei muita kaivata.
Akka toppuutteli kukkoa, älähän hyvä veli hermostu istuhan pyrstöllesi niin kerron mitä olen suunnitellut varallesi.
Kukko katsoi alas potkien kuivunutta sontakasaa, sanoen okei okei mää kuuntelen.
Akka aloitti, ensinnäkin minä olen matkalla Puertorigoon noitien kevätkokoukseen, ja sinä lennätät minut sinne.
Kukko keskeytti sot sot siskokulta, enhän mää osaa lentää kuin tuon sontakasan päältä tuonne navetannurkalle vai että Puertorigoon.
Niin kyllä oikein kuulit, minä taion sinusta yksipaikkaisen lentokoneen vastasi akka.
Nyt jo on liian paksua tekstiä, tuolla risullakos mikä on kädessäsi niin aijot taikoa, tuonhan sinä olet löytänyt täältä tunkiolta virkkoi kukko.
Vai risu, minäpäs näytän, mitä sinulla on tällä hetkellä mitä haluaisit kysyi akka.
Kukko mietti vähän aikaa tahdon perhepizzan kinkulla ja oliveilla.
Saamasi pitää akka käveli vähän matkan päähän tunkiolla ja löysi sopivan kokoisen lehmän sontakasan, jossa kärpäset pörräsivät ja kastemadot luikertelivat.
Osoitti kepillään sontakasaa sanoen, yksi perhepizza kinkulla ja oliveilla, samassa alkoi sontakasassa tapahtumaan kärpäset muuttuivat oliveiksi kastemadot kinkuksi, savun hävetessä pizza oli valmis.
Kukko hieroi verestäviä silmiään kato kummajaista sä teit sen, saankos mää syödä sen.
Totta maar sitä saa mitä tilaa, akka letkautti.
No niin palataanpas taas siihen lentokone asiaan, elikkä mää taion sinusta yksipaikkaisen lentokoneen ja isännästä tehdään kukko tunkiolle totesi akka.
Kukko näykki viimeisiä pizzapaloja tokaisten olis se hienoa yläilmoista katsoa kun isäntä istuu tunkiolla.
No niin oletkos kukko valmis kokeiluun kysäisi akka.
Kyllä olen mutta jännittää kyllä pirusti kukko vastasi.
Niin akka käski kukon kiivetä korkeimman sontakasan päälle minkä tunkiolta löytää,
sitten akka meni taikasauvaa pyörittäen kukon etupuolelle, höpöti höpöti pone, tee tästä kukosta yksipaikkainen lentokone, ilman renkaita.
Ja niin alkoi savu vallata tunkiota kesti noin 30 sekuntia niin sontakasan päällä seisoi ylpeenä kukko yksipaikkaisena lentokoneena.
Akka kierteli vähän aikaa kukkokonetta, ai kun näyttää hyvältä maailman ainoa lentokone jolla on jalat.
Akka kiipesi ohjaamoon, no kukko kokeillaankos miten sinä nyt lennät, päästäänkös navetannurkkaa pitemmälle.
Samassa akka painoi starttinappi kukkokone pärähti heti käymään, laskeudu varovasti alas tältä sontakasalta ja haetaan vauhdit navetannurkalta.
Niin kukko oli jo navetannurkalla, akka veti kaasuvivun täysille ja löysäsi kytkintä,
kukon jalat vetivät vähän aikaa sutia, ja sitten mentiin.
Navetan toiselle nurkalle oltiin jo päästy mutta jalat vielä maassa, sitten akka veti kaikki vivut taakse ja kukko alkoi nousta yläilmoihin, hurraa hurraa me lennetään me lennetään, molemmat hurrasivat.
Ja niin oltiin yläilmoissa, akka kysyi mitä pidät maisemista.
Siis tää on aivan jotain sanoinkuvaamatonta en ois ikinä uskonut et minä vielä jonakin päivänä lennän vieläpä Suomi Puertorigo väliä kukko vastasi.
Pienen lennon jälkeen oltiin jo laskeutumassa takaisin navetannurkille, kukko veti jalkojaan etuviistoon jarruttaen samalla, ja niin kone tuli kauniisti alas.
Upeeta todella upeeta, kylläpäs sinä olet hyvä kone kehui akka.
Entäpäs isäntä kysyi kukko, jokos se tulee aamulla tänne tunkiolle.
Ai niin isäntä sehän homma pitää heti hoitaa akka vastasi, minä menenkin heti käymään pirtillä, odota sinä täällä sillä aikaa aamulla lähdetään kohti Puertorigoa.
Ole varovainen sillä on iso vihainen susikoira varoitti kukko.
Nou ropleem on niitä ennenkin nähty, tulen takaisin noin puolentunnin päästä virkkoi akka.
Noin puolentunnin kuluttua akka palasi takaisin susikoiralla ratsastaen isäntä perässä kävellen,
kukkokiekuu virkkoen.
Kyllä kukkoa nyt nauratti, enpä ole eläissäni nähnyt moista, hienoa akka.
Kukko pyysi vielä akalta että poistaisi yhden k kirjaimen, se hauskempaa ois.
Ja niin koitti vihdoinkin Puertorigo aamu, akka istui jo ohjaimissa kysyen kukolta jokos mennään.
Oorait ei muuta kuin hanat auki ja pari kierrosta navetan yllä vastasi kukko, haluun vielä makeet naurut.
Ja niin lennettiin parikierrosta navetan yllä, ja kuunneltiin ennen matkan jatkumista kun isäntä tunkiolla kiekui.
Ukkokiekuu Ukkokiekuu kuului yläilmoihin, voi sitä naurun pärskettä koneessa
Tapio Still, Kempele
Samassa kukon eteen kuin tyhjästä ilmestyi pieni akankäppänä, kädessään jonkinlainen sauva.
Terve kukko sanoi akankäppänä, minäpäs kuulin mitä sinä äsken mietit, ja aijonkin toteuttaa sinun toiveesi.
Kukko nousi takajaloillensa rintaa pörhistäen hyökkäsi akkaa kohti sanoen, kuuleppas sisko hyvä mikä kummajainen nää luulet olevas, vai toteutat mun toiveeni.
Alahan lähtä läpyttämään täältä tunkiolta tää on mun valtakuntaa, tänne ei muita kaivata.
Akka toppuutteli kukkoa, älähän hyvä veli hermostu istuhan pyrstöllesi niin kerron mitä olen suunnitellut varallesi.
Kukko katsoi alas potkien kuivunutta sontakasaa, sanoen okei okei mää kuuntelen.
Akka aloitti, ensinnäkin minä olen matkalla Puertorigoon noitien kevätkokoukseen, ja sinä lennätät minut sinne.
Kukko keskeytti sot sot siskokulta, enhän mää osaa lentää kuin tuon sontakasan päältä tuonne navetannurkalle vai että Puertorigoon.
Niin kyllä oikein kuulit, minä taion sinusta yksipaikkaisen lentokoneen vastasi akka.
Nyt jo on liian paksua tekstiä, tuolla risullakos mikä on kädessäsi niin aijot taikoa, tuonhan sinä olet löytänyt täältä tunkiolta virkkoi kukko.
Vai risu, minäpäs näytän, mitä sinulla on tällä hetkellä mitä haluaisit kysyi akka.
Kukko mietti vähän aikaa tahdon perhepizzan kinkulla ja oliveilla.
Saamasi pitää akka käveli vähän matkan päähän tunkiolla ja löysi sopivan kokoisen lehmän sontakasan, jossa kärpäset pörräsivät ja kastemadot luikertelivat.
Osoitti kepillään sontakasaa sanoen, yksi perhepizza kinkulla ja oliveilla, samassa alkoi sontakasassa tapahtumaan kärpäset muuttuivat oliveiksi kastemadot kinkuksi, savun hävetessä pizza oli valmis.
Kukko hieroi verestäviä silmiään kato kummajaista sä teit sen, saankos mää syödä sen.
Totta maar sitä saa mitä tilaa, akka letkautti.
No niin palataanpas taas siihen lentokone asiaan, elikkä mää taion sinusta yksipaikkaisen lentokoneen ja isännästä tehdään kukko tunkiolle totesi akka.
Kukko näykki viimeisiä pizzapaloja tokaisten olis se hienoa yläilmoista katsoa kun isäntä istuu tunkiolla.
No niin oletkos kukko valmis kokeiluun kysäisi akka.
Kyllä olen mutta jännittää kyllä pirusti kukko vastasi.
Niin akka käski kukon kiivetä korkeimman sontakasan päälle minkä tunkiolta löytää,
sitten akka meni taikasauvaa pyörittäen kukon etupuolelle, höpöti höpöti pone, tee tästä kukosta yksipaikkainen lentokone, ilman renkaita.
Ja niin alkoi savu vallata tunkiota kesti noin 30 sekuntia niin sontakasan päällä seisoi ylpeenä kukko yksipaikkaisena lentokoneena.
Akka kierteli vähän aikaa kukkokonetta, ai kun näyttää hyvältä maailman ainoa lentokone jolla on jalat.
Akka kiipesi ohjaamoon, no kukko kokeillaankos miten sinä nyt lennät, päästäänkös navetannurkkaa pitemmälle.
Samassa akka painoi starttinappi kukkokone pärähti heti käymään, laskeudu varovasti alas tältä sontakasalta ja haetaan vauhdit navetannurkalta.
Niin kukko oli jo navetannurkalla, akka veti kaasuvivun täysille ja löysäsi kytkintä,
kukon jalat vetivät vähän aikaa sutia, ja sitten mentiin.
Navetan toiselle nurkalle oltiin jo päästy mutta jalat vielä maassa, sitten akka veti kaikki vivut taakse ja kukko alkoi nousta yläilmoihin, hurraa hurraa me lennetään me lennetään, molemmat hurrasivat.
Ja niin oltiin yläilmoissa, akka kysyi mitä pidät maisemista.
Siis tää on aivan jotain sanoinkuvaamatonta en ois ikinä uskonut et minä vielä jonakin päivänä lennän vieläpä Suomi Puertorigo väliä kukko vastasi.
Pienen lennon jälkeen oltiin jo laskeutumassa takaisin navetannurkille, kukko veti jalkojaan etuviistoon jarruttaen samalla, ja niin kone tuli kauniisti alas.
Upeeta todella upeeta, kylläpäs sinä olet hyvä kone kehui akka.
Entäpäs isäntä kysyi kukko, jokos se tulee aamulla tänne tunkiolle.
Ai niin isäntä sehän homma pitää heti hoitaa akka vastasi, minä menenkin heti käymään pirtillä, odota sinä täällä sillä aikaa aamulla lähdetään kohti Puertorigoa.
Ole varovainen sillä on iso vihainen susikoira varoitti kukko.
Nou ropleem on niitä ennenkin nähty, tulen takaisin noin puolentunnin päästä virkkoi akka.
Noin puolentunnin kuluttua akka palasi takaisin susikoiralla ratsastaen isäntä perässä kävellen,
kukkokiekuu virkkoen.
Kyllä kukkoa nyt nauratti, enpä ole eläissäni nähnyt moista, hienoa akka.
Kukko pyysi vielä akalta että poistaisi yhden k kirjaimen, se hauskempaa ois.
Ja niin koitti vihdoinkin Puertorigo aamu, akka istui jo ohjaimissa kysyen kukolta jokos mennään.
Oorait ei muuta kuin hanat auki ja pari kierrosta navetan yllä vastasi kukko, haluun vielä makeet naurut.
Ja niin lennettiin parikierrosta navetan yllä, ja kuunneltiin ennen matkan jatkumista kun isäntä tunkiolla kiekui.
Ukkokiekuu Ukkokiekuu kuului yläilmoihin, voi sitä naurun pärskettä koneessa
Tapio Still, Kempele
***
UNILAIVAAN
Tummuu ilta hiljalleen,
syttyy tähdet taivaan.
Ihmislapsi väsyneenä,
rientää unilaivaan.
Satamassa odottaa,
se nukkumatin kanssa.
Höyhensaareen kuljettaa,
se illoin kulkijansa.
Nukkumatin saarella,
on niin lysti olla.
Hyvää unta katsella
ja nauraa kuutamolla.
Aamun tullen takaisin,
unilaiva palaa.
Ihmislapsi nukkumatin,
jättää aivan salaa.
Paula Tarvainen
Tummuu ilta hiljalleen,
syttyy tähdet taivaan.
Ihmislapsi väsyneenä,
rientää unilaivaan.
Satamassa odottaa,
se nukkumatin kanssa.
Höyhensaareen kuljettaa,
se illoin kulkijansa.
Nukkumatin saarella,
on niin lysti olla.
Hyvää unta katsella
ja nauraa kuutamolla.
Aamun tullen takaisin,
unilaiva palaa.
Ihmislapsi nukkumatin,
jättää aivan salaa.
Paula Tarvainen
***
Uniriepu
Heikki ja Kalle samassa sängyssä makkaa,
kumpikin uninallen kainaloonsa nakkaa.
Kalle peukaloaan immee,
uniriepu hankaa myös samalla nennee.
Heikki varmaankin jo hauskaa unta näkkee,
kun unissaan huutaa tule sinäkin Kalle kanssani laskee mäkkee.
Kalle vaan kylkeään kääntää,
ja tiukan pierun Heikin peiton alle vääntää
Tapio Still, Kempele
***
Uppo-Nallen naama oli mietinnästä soikea;
miksi toinen tassu vasen
ja toinen taas oikea?
Sitten se ratkaisun keksi
ja tuli iloiseksi.
Epäilystä asiasta eipä enää kellään;
oikealla tervehditään,
mutta vasemmalla hyvästellään.
miksi toinen tassu vasen
ja toinen taas oikea?
Sitten se ratkaisun keksi
ja tuli iloiseksi.
Epäilystä asiasta eipä enää kellään;
oikealla tervehditään,
mutta vasemmalla hyvästellään.
***
Vasikkani vallaton
ensi kerran päässyt on
talvimajastansa.
Katsos kuin se iloitsee,
katsos kuin se hyppelee
häntä suoranansa!
Ruohoa nyt haistaa,
vaan ei malta maistaa;
lähtee hyppyyn jällehen
iloisesti myykkien.
***
Vettä satoi.
Äiti valitti kun on niin kurja keli.
Pieni tytär kysyi äidiltään:
Äiti, kun perhonen kuolee,
itkeekö keijut?
Haluamatta rikkoa lapsen kaunista ajatusta,
äiti vastasi:
Kyllä, voisihan se olla niinkin.
Lapsi vastasi siihen nopeasti,
niin varmana tiedostaan:
Siksi siis syksyisin sataa niin paljon.
Äiti yritti muuttaa lapsensa luuloa
ja aloitti:
Mutta ajattele kuinka surullisia keijut olisivat,
perhosia on niin paljonkin…
Tyttö keskeytti äidin lauseen:
Äiti, etkö tiennyt? Ei keijut surusta itke,
vaan ilosta! Perhosistahan tulee keijuja
kun ne kuolee.
Hämmästyneenä lapsensa mielikuvituksen määrästä
ja sen kauneudesta, äiti vaikeni.
Lapsi lähti jo omiin leikkeihinsä,
kun äiti vielä mietti tyttärensä sanoja.
Voisinpa nähdä maailman kuin hän,
äiti ajatteli.
Seuraavan kerran kun satoi rankasti,
äiti hymyili eikä valittanut enää.
tk 05
***
Vikkelää on siilin juoksu,
keväästä se riemuitsee.
Lähestyvän kevään tuoksu,
siilin nenää hivelee.
keväästä se riemuitsee.
Lähestyvän kevään tuoksu,
siilin nenää hivelee.
***
Yksi porsas pieni niin,
kulki kyliin lumisiin.
Toinen porsas pieni niin,
ihastui nyt lättysiin.
Kolmas porsas pieni niin,
putos kaivon syvyyksiin.
Neljäs porsas pieni niin,
turvaa isoon poliisiin.
Viides porsas pieni niin,
avuks sitten noudettiin.
kulki kyliin lumisiin.
Toinen porsas pieni niin,
ihastui nyt lättysiin.
Kolmas porsas pieni niin,
putos kaivon syvyyksiin.
Neljäs porsas pieni niin,
turvaa isoon poliisiin.
Viides porsas pieni niin,
avuks sitten noudettiin.
***
Ystäviä minun ovat peikko sekä nalle
yhdessä me piiloudutaan suuren peiton alle.
Sieltä me hiljaa hiivitään vasta,
kun kuuluu huhuilu mummolasta:
lapset, peikot, nallet ja muut
nyt laitetaan kaikille makeaksi suut!
Mummo jätskiä, kakkua, karkkia kantaa
herkkuja monia kaikille antaa.
Sitten kun kaikilla täysi on massu,
kiitokseksi ojennetaan mummolle tassu.
Birgit mummu
yhdessä me piiloudutaan suuren peiton alle.
Sieltä me hiljaa hiivitään vasta,
kun kuuluu huhuilu mummolasta:
lapset, peikot, nallet ja muut
nyt laitetaan kaikille makeaksi suut!
Mummo jätskiä, kakkua, karkkia kantaa
herkkuja monia kaikille antaa.
Sitten kun kaikilla täysi on massu,
kiitokseksi ojennetaan mummolle tassu.
Birgit mummu
***
Älä sottaa luontoa
Hei, olen Anselmi pöllö, ja kerron teille pienen jutun.
Näin yhtenä päivänä tutun joka luontoa sotki
ja muurahaispesää potki.
Sanoimpa kaverille tuolle että
Tää on meijän kaikkien mettä.
Roskata et saa, etkä toisen kotia hajottaa.
Kun roskat roskiin laitat
niin estät suuret haitat.
Niin kaikilla on täällä hauskempaa
kun siistissä luonnossa elää saa.
Marja
Hei, olen Anselmi pöllö, ja kerron teille pienen jutun.
Näin yhtenä päivänä tutun joka luontoa sotki
ja muurahaispesää potki.
Sanoimpa kaverille tuolle että
Tää on meijän kaikkien mettä.
Roskata et saa, etkä toisen kotia hajottaa.
Kun roskat roskiin laitat
niin estät suuret haitat.
Niin kaikilla on täällä hauskempaa
kun siistissä luonnossa elää saa.
Marja
***
Öisin Örkki-kummitus,
hiljaa mennä liihottaa.
Keittiöönkin tupsahtaa,
kilistelee lusikoita,
paukuttelee kattiloita.
Pistää suuhun rusinoita,
huuta sitten ÖÖÖÖÖ!
hiljaa mennä liihottaa.
Keittiöönkin tupsahtaa,
kilistelee lusikoita,
paukuttelee kattiloita.
Pistää suuhun rusinoita,
huuta sitten ÖÖÖÖÖ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti